Kirjaston varasto aukeaa asiakkaille

Riihimäen kirjasto kehittää palveluaan ja osana tätä varasto aukaistaan asiakkaiden käytettäväksi, avoimeksi tilaksi. Muutostyön lähtökohtana on tarjota varaston laaja aineisto helpommin asiakkaiden saataville. Varasto avataan todennäköisesti ennen kesää.

Aiemmin varasto on ollut asiakkaille avoinna neljä kertaa vuodessa. Varastossa käyneet ovat olleet mielissään päästyään vanhojen suosikkiensa pariin tai löytäessään varastosta jotain jo unohtunutta lainattavaa. Henkilökunta on toki hakenut varaston kokoelmasta koko ajan lainattavaksi aineistoa.

 

Kirjaston varastossa on paljon vanhaa kirjallisuutta.

 

Useimmiten varastoon on siirretty aineistoa, jota hyllyssä on jo useampi kappale, mutta jonka lisäkappaleet halutaan säilyttää. Varastossa on myös aineistoa, jota ei välttämättä paljoa lainata, mutta joka kirjallisen ja kulttuurisen arvonsa puolesta se on hyvä säilyttää. Myös paikallisten tekijöiden aineistoa on säilytetty.

Kirjojen vanhempia painoksia on myös varastoitu, samoin aineistoa joka on huonokuntoisempaa, mutta säilytettävää. Aikuisten kaunokirjallisuudessa on säilytetty etenkin klassikkoteoksia, vanhoja dekkareita ja sotakirjoja, mikäli niiden kunto on sen sallinut. Käytäntönä on, että viimeistä kappaletta ei kaunokirjoista poisteta. Lastenkirjoissa on pyritty säilyttämään myös teoksia, joita ei enää saa hankittua. Musiikin puolella etenkin klassikot on säästetty.

Varasto kätkee sisälleen noin 68 000 teosta; kirjoja, lehtiä, nuotteja, cd-levyjä, lp-levyjä ja elokuvia. Aineistoa on jokaiselta osastolta ja ne on pyritty sijoittamaan selkeiksi, omiksi kokonaisuuksikseen.

 

Suomalainen virsi- ja evankeliumikirja on vuodelta 1863.

Kirjastossa on jo pitkään tehty paljon työtä varaston aukeamaisen eteen. Aineistoa on karsittu ja poistettavaksi katsottua aineistoa on myyty kirjaston aulassa ja tapahtumissa. Huonokuntoisempia kirjoja on revitty ja kierrätetty. Kirjaston henkilökunta on myös siirtänyt aineistoa paikasta toiseen, siivonnut varastoa turhista tavaroista, laskenut hyllymetrejä ja miettinyt käyttäjäystävällistä aineiston, hyllyjen ja kalusteiden sijoittelua.

Riihimäen kaupungin Tilakeskuksesta on saatu tarpeellista apua tilan suunnittelussa ja asiantuntemuksessa remonttia koskien. Tilakeskuksen väki on myös toteuttanut varsinaisen remontin

Jotain uutta ja paljon vanhaa

Varasto on järjestetty kokoelman osalta kirjastoluokittain omiin osioihinsa, jotta asiakkaan olisi mahdollisimman helppo löytää tarvitsemansa aineisto. Aineisto ei enää välttämättä löydy samasta kohtaa kuin ennen, sillä tilaa on muutettu joissain kohdin paljonkin.

Osa veivattavista hyllyistä on poistettu ja hyllyjä on siirretty eri paikoihin. Uusia kalusteita ei ole ostettu, vaan vanhat on pyritty hyödyntämään tilasuunnittelussa. Varaston valaistus on uusittu kirkkaammaksi, tilaan on asennettu valvontakamerat ja varastoon on tehty uusi ovi.

 

Varastosta on pyritty tekemään helppokäyttöinen.

Tilasta on pyritty saamaan helppokäyttöinen ja turvallinen, vaikka vanhat veivattavat hyllyt osin säilyivätkin osana kokonaisuutta. Turvallisuussyistä liikuteltaviin hyllyihin on tehty pysäyttimet, jotta kukaan ei vahingossa jäisi hyllyjen väliin. Jostain syystä hyllyissä olevat kammet ja liikkuvat hyllyt itsessään ovat niin erikoisia, että niitä on vähän pakko aina päästä vähän pyöräyttelemään!

Lehtivarastosta löytyy muun muassa vanhoja Riihimäen Sanomia vuodesta 1914 alkaen. Lehtien hauraan kunnon vuoksi niitä ei lainata eikä niistä ei voi enää ottaa kopioita, mutta lehtiä voi selata paikan päällä ja artikkeleja voi valokuvata. Kirjaston omalla puolella sijaitsee myös niin sanottu Vanha varasto, eli hyvin vanhat ja arvokkaatkin teokset, joista vanhimmat ovat 1800-luvulta.

Hyllystä löytyy muun muassa Suomalainen virsi- ja evankeliumikirja siihen sopivain kappalten kanssa vuodelta 1863. Kaunokirjapuolelta löytyy Aleksis Kiven Valitut teokset vuodelta 1909 ja Benito Mussolinin kirja vuodelta 1943. Tallessa on myös kalusteita ja tarvikkeita kirjaston historian varrelta, kuten kortistokortteja ja kameralainauskone. Tilassa on myös noin 50 kappaleen käsikirjasto, johon on sijoitettu muun muassa Hakkapeliitat ja Suuri maatilakirja -sarja.

Aineistoa ei ole välttämättä kuvailtu asiasanoilla yhtä hyvin kuin nykyisiä teoksia. Niinpä hyllyistä saattaa löytyä aarteita, joihin ei olisi arvannut törmäävänsä, sillä aineistonhakukoneella ne eivät välttämättä näy hakutuloksessa juuri puutteellisten tietojen takia. Nimet ja tekijät kyllä löytyvät aivan kuten nykyisissäkin teoksissa.

Tilaan on tarkoitus saada tietokone aineistohakuja varten ja lainausautomaatti, jotta asiointi sujuisi joustavasti. Varastossa ei varsinaisesti ole henkilökuntaa paikalla, mutta apua voi tarvittaessa pyytää.

Teksti ja kuvat: Anna-Maija Ahola