Mitä muistat persoonallisesta ja monille tutusta taidekauppiaasta?

Taide- ja antiikkikauppias Pentti Wähäjärvi eväät nahkasalkussa ja setelinippu muovikassissa. Muistatko?

Moni muistaa sen, että kaikki eivät kelvanneet Wähäjärven liikkeeseen asiakkaiksi. Kauppias saattoi käskyttää asiakkaansa äkäisesti ulos, jos katsoi, ettei asiakkaalla ole esimerkiksi riittävästi rahaa kaupantekoon.

Riihimäen taidemuseo kerää muistoja Pentti Wähäjärvestä. Niitä on jo kertynyt jonkin verran, mutta Wähäjärveen liittyviä muisteluita kaivataan vielä lisää. Taidemuseo vastaanottaa mielellään kaikenlaisia tietoja, jotka liittyvät Pentti Wähäjärveen ja hänen taide- ja antiikkiliikkeisiinsä.

”Pentti Wähäjärvi oli hyvin jännä tyyppi ja mysteerinen mies. Ihmisten muistot kohtaamisista hänen kanssaan ja arkisetkin asiat auttavat rakentamaan kuvaa siitä, millainen Wähäjärvi oli ihmisenä ja keräilijänä”, Riihimäen taidemuseon amanuenssi Tanja Pääskynen kertoo.

Pentti Wähäjärvi kuvattuna Helsingissä Kalevankadun taideliikkeen pihassa

Wähäjärvi muistetaan miehenä, joka osti sitä, mistä piti. Aina hän ei myöskään halunnut luopua ostamistaan esineistä tai taideteoksista, vaikka kauppias olikin. Wähäjärvi todennäköisesti suunnitteli pitkin uraansa jonkinlaista museokokoelmaa.

”Muutamien taideteoksien taakse on kirjoitettu merkintä: museoon. Vielä vuonna 1996 Wähäjärvi on huutanut taidehuutokaupassa teoksia suoraan Riihimäen taidemuseon kokoelmaan. Wähäjärvelle taidekokeolman omistaminen on ollut myös jonkinlainen stressin aihe, koska useat teokset ovat arvokkaita, ja siksi taidemuseon kokoelman perustaminen oli hänelle jonkinlainen helpotus.”

Riihimäen taidemuseo perustettiin vuonna 1995, kun Pentti ja Tatjana Wähäjärvi lahjoittivat Riihimäen kaupungille mittavan määrän taideteoksia ja antiikkiesineitä. Riihimäen taidemuseo tulee haastattelemaan erikseen henkilöt, jotka vastaanottivat lahjoituksen Riihimäen kaupungille.

Lahjoitukseen kuului myös Tytön pää -veistos, jonka sisältä löydettiin myöhemmin aarre eli lukuisia kultasormuksia.

Myös sormusaarre on kirvoittanut ihmisiä kertomaan Wähäjärvestä muistoja. Wähäjärvellä oli esimerkiksi liikkeessään sormusvati, josta sormuksen sai hankkia osta- ja pengotyylillä. Sormuksista ainakin osa on peräisin panttilainaamoiden huutokaupoista, joissa Wähäjärvi kävi. Myös Wähäjärvien kodin eteisessä oli sormuskulho.

”Wähäjärvellä vieraillut henkilö sai luvan ottaa kulhosta yhden sormuksen muistoksi. Kun hän ei osannut päättää, minkä sormuksen ottaisi, Wähäjärvi antoi luvan ottaa kaksi sormusta”, Tanja Pääskynen kertoo.

Tatjanan pyykit riippuivat taiteen keskellä

Taidemuseo kerää Wähäjärvestä muistoja tutkimus- ja näyttelykäyttöä varten. Pentti Wähäjärvestä on olemassa talletettua tietoa vain vähän – osasyynä tähän on se, että Wähäjärvi karttoi julkisuutta. Käynnissä olevalla muistojen keruulla halutaan varmistaa lisäksi se, että tiedot säilyvät kirjallisina tuleville sukupolville. 

Tytön pää -veistoksen sisältä löydettiin lukuisia kultasormuksia. 

”Muistot auttavat myös siinä, että taidemuseon kokoelmasta määrittyy tarkempi kuva”, Pääskynen sanoo.

Taidemuseolle saa kertoa muistoja myös Tatjana Wähäjärvestä. Myös hänestä on tallennettu tietoa valitettavan vähän – toisaalta Pentti Wähäjärvi oli vaimoaan Tatjanaa näkyvämpi persoona. Alun perin Pentti Wähäjärvi huolehti Helsingissä taululiikkeestään, kun Tatjanan vastuulla oli antiikkiliike. Myöhemmin Wähäjärvi kuitenkin luopui taideliikkeestään.

Avioliittonsa aikana Tatjana ja Pentti Wähäjärvi muuttivat asumaan erilleen toisistaan. Kummankin asunto oli täynnä taidetta sekä antiikkia, ja arvomaalaukset toimivat tavallaan tapetteina. Ilahduttavana yksityiskohtana tiedetään, että Tatjana Wähäjärvi viritti asuntonsa olohuoneeseen pyykkinarut ja kuivasi pyykkiä taiteen ja antiikin keskellä. Kun asuntoon oli tulossa vierailemaan mahdollinen taideostaja, Pentti Wähäjärvi soitti Tatjanalle ja pyysi keräämään pyykit pois.

Wähäjärviin liittyviä muistoja voi kertoa Riihimäen taidemuseolle museon nettisivuilta löytyvällä lomakkeella. Muistoja voi kirjoittaa myös sähköpostilla taidemuseo@riihimäki.fi Lisäksi muistoja voi kertoa puhelimitse soittamalla Tanja Pääskyselle p. 019 758 4125 tai intendentti Katja Vuorinen-Parmille puh 019 758 4123.

Pentti Wähäjärvi syntyi vuonna 1912 ja hän kuoli vuonna 1999. Wähäjärvi vietti kouluvuotensa Riihimäellä. Uransa taidekauppiaana hän aloitti Helsingissä 1930-luvulla.

Teksti: Marke Harkas

Kuvat: Marke Harkas ja Riihimäen taidemuseo

Tekstin otsikko ja ensimmäinen virke muutettu nykyiseen muotoonsa 12. joulukuuta.