Blogi: Elävä kaupunkikeskusta houkuttelee viipymään – elinvoimalaskenta mittaa lähtötason

Keskustan kehittäminen, suunnittelu ja toteutus on yksi Riihimäki-strategian 2030 kärkihankkeista. Tavoitteena on luoda elävä, houkutteleva ja toimiva kaupunki niin asumiselle, yrittämiselle kuin vapaa-ajan käytöllekin. Elinvoimainen kaupunkikeskusta on perinteisesti tarjonnut kävijöilleen monipuolisia vapaa-ajan toimintoja, palveluita, kahviloita, vaatekauppoja ja muita erikoiskaupan liikkeitä. Keskustaan on suunnattu ostoksille, töihin tai vain viettämään aikaa ystävien kanssa.

Menneiden vuosikymmenien aikana kaupallisia palveluja on kuitenkin rakentunut myös kaupunkikeskustojen ulkopuolelle. Se on johtanut ydinkeskustojen palvelutarjonnan supistumiseen ja kaupallisen toiminnan taantumaan. Näin on tapahtunut myös Riihimäellä. Asiakkaat ovat löytäneet kauppansa Atomista sekä Merkoksesta ja keskustan liiketiloista osa on tyhjentynyt. Keskusta ei näyttäydy enää houkuttelevana – muutoksia kaivataan kipeästi.

Tyhjät liiketilat aiheuttavat särön katukuvaan. Kuva Elisa Lintukangas (2017)

Kaupunkisuunnittelijat Riihimäellä pöhisevät innostunutta energiaa. Lennokkaita ideoita keskustan elävöittämisestä on heitelty ilmoille niin pop up -tapahtumien järjestämisestä aina keskustassa seikkailevaan hologrammi Ricoon saakka. Ennen suunnittelua on kuitenkin kartoitettava lähtötilanne.

Elinvoimaluvun avulla seurataan Riihimäen keskusta-alueen kehitystä

Kaupunkikeskustojen kehittämisen avuksi on olemassa elinvoimaa mittaava työkalu; ALLin –elinvoimalaskenta. Se on kaupallinen perusselvitys, jonka avulla saadaan kartoitettua ja luokiteltua keskusta-alueen liiketilat sekä laskettua kaupungille elinvoimaluku ja määriteltyä elävän keskustan rajaus. Kaupunkikeskustojen elinvoimalaskentaa on tehty keväästä 2015 alkaen, ja nyt laskennassa on mukana jo reilut parikymmentä suomalaista kaupunkia. Elinvoimaluvun avulla keskustan elinvoimaisuutta voidaan vertailla muiden kaupunkien kanssa, mutta ennen kaikkea seurata Riihimäen keskusta-alueen kehitystä vuosittaisen päivityksen avulla. Elinvoima-asiantuntija FM Martti Wilhelms teki Riihimäen keskusta-alueella ja asemanseudulla elinvoimalaskennan ALLin –laskentatyökalulla joulukuussa 2017.

Tietojen vieminen karttapohjaiseen mobiilisovellukseen on periaatteeltaan melko yksinkertaista. Alkukartoitus on kuitenkin hyvä olla asiantuntijan tekemä, jotta alueen rajauksesta saadaan vertailukelpoinen. Sovelluksella merkitään erivärisin tunnistein lauantailiikkeet, ravintolat, arkiliikkeet, tyhjät liiketilat sekä remontissa olevat liiketilat. Lauantailiikkeet muodostavat yhdessä ravintoloiden kanssa kuumat liikkeet eli keskustan kuumimman kaupallisen ytimen.

Voimakartta näyttää keskustan kuumimmat kaupalliset alueet ja paljastaa epäjatkuvuuskohdat. Kuva ALLin-elinvoimalaskenta 12/2017.

Kerättyjen tietojen pohjalta sovellus laskee elinvoimaa mittaavia lukuja. Niistä tärkeimmät ovat:

  • Elinvoimaluku on tärkein laskennasta saatava luku. Tietoja päivittämällä voidaan mitata keskustan vuosittaista kehitystä. Jo yhdenkin tyhjän liiketilan täyttyminen nostaa elinvoimalukua. Vuoden 2017 elinvoimalaskennassa kaupunkien keskiarvo oli 3.0.
  • Kuumat liikkeet muodostuvat lauantailiikkeistä ja ravintoloista, jotka palvelevat satunnaista asiakasta lauantaisin. Kuumat liikkeet muodostavat yhdessä keskustan kuumat korttelit. Tavoitteena on, että kuumien liikkeiden osuus olisi yli 50 % kaikista liiketiloista.
  • Black Hole -prosentti kertoo tyhjien liiketilojen osuuden kaikista liiketiloista. Tyhjien liiketilojen prosentuaalisen kehittymisen seuraaminen on tärkeä osa elinvoimalaskentaa. Tavoitteena on, että osuus olisi alle 10 %.

Riihimäen keskustan kuumin kaupallinen ydin sijoittuu Kauppakadun ja Keskuskadun väliselle alueelle sekä Hämeenkadun varrelle. Keskusta-alueen elinvoimaluku on 2.9, eli lähellä kaupunkien keskiarvoa. Parannettavaa löytyy kuumien liikkeiden määrässä, joita on vain 43.4 %. Black Hole -prosentti keskustassa on 10.65 % eli lähellä keskiarvoa, mutta usean tyhjän liiketilan sijoittuminen lähekkäin keskeisellä sijainnilla vaikuttaa jo merkittävästi katukuvaan. Esimerkiksi kauppakeskus Majakan vanhan apteekin tyhjillään oleva iso liiketila luo autioitunutta tunnelmaa aivan ydinkeskustaan.

Riihimäen keskusta on kuumimmillaan Kauppakadun ja Keskuskadun välisellä alueella sekä Hämeenkadun varrella

Laskennasta saatavista tiedoista on hyötyä kaikille kehittämistyössä mukana oleville, niin kaupunkisuunnittelulle, yrittäjille kuin kiinteistönomistajillekin. Vuosittainen tietojen päivitys kertoo elinvoimaisuuden kehityssuunnan, joka on tärkeä toiminnan mittari keskustan kehittämishankkeen pyörähtäessä käyntiin.

Riihimäen Pääsiäisen säpinä houkuttelee kävijöitä. Kuva Pekka Hovi (2014)

Elävä ja houkutteleva keskusta tarvitsee monipuolisten liiketilojen lisäksi kaduille säpinää ja ihmisiä. Riihimäen keskusta on mittakaavaltaan pieni ja suhteellisen tiivis, kaikki on kävelymatkan etäisyydellä. Ydinkeskustan ja asemanseudun sekä Atomin liiketilojen välille muodostuu kuitenkin selkeä epäjatkuvuuskohta, joka saa lyhyenkin välimatkan tuntumaan liian pitkältä. Painopisteiden väliin jäävien Veturitallien ja Rautatienpuiston toiminnallinen rooli kaupunkirakenteessa tulee korostumaan tulevaisuudessa entisestään.

Elävä ja houkutteleva keskusta tarvitsee monipuolisten liiketilojen lisäksi kaduille säpinää ja ihmisiä

Yksi Riihimäen valttikortti on kaupungin sijainti Suomen kasvukäytävällä pääradan ja valtatie 3:n varressa. Jotta sijainnin tarjoamasta edusta muodostuisi vetovoimatekijä, tarvitsee se rinnalleen elinvoimaisen ja houkuttelevan kaupunkikeskustan. Potentiaalia kehittymiselle löytyy – ratkaisujen löytäminen vaatii koko kaupungin yhteistyötä.

Seuraa keskustan kehittämiseen liittyviä ajankohtaisia uutisia verkkopalvelussamme ja sosiaalisessa mediassa!

Elisa Lintukangas

Kirjoittaja työskentelee ma. kaavasuunnittelijana kaupunkisuunnittelussa ja on vaikuttunut Riksun tulevaan suuntaavasta asenteesta.