Blogi: Kaupunkitaidetta ja lisää säpinää – keskustelua rakennetun ympäristön ohjelmasta

Anni Sinnemäki kirjoittaa lauluntekstissään: Kaupunki on muuttunut, mutta ei järin paljon. Muistamme värin, joka oli harmaampi. Ajatusta voi mainiosti soveltaa tiivistämään meidän suunnittelijoiden näkemystä Riihimäen ensimmäisen rakennetun ympäristön ohjelman tavoitteista. Tulevaisuudessa Riihimäki olisi se tuttu, omat erityspiirteensä säilyttänyt kaupunki, jonne laadukas uusi rakentaminen ja vanhan ylläpito, taide ja tapahtumat olisivat tuoneet uutta väriä.

Uusi ja vanha kaupunkiympäristö täydentävät toisiaan. Visualisointi Veturitallien alueelta kertoo alueen kehittämismahdollisuuksista. Kuva OlaDesign

Rakennetun ympäristön ohjelmasta on valmistunut luonnos, ja keskusteltutilaisuudessa Taidemuseolla 28.2. päästiin kuulemaan kaupunkilaisten näkemyksiä ohjelman sisällöstä. Tilaisuuden aluksi pidetyissä ”tietoiskuissa” nostettiin esille viisi ohjelman teemaa, joista asukkaiden kanssa haluttiin erityisesti keskustella: kaupunkikuva ja -taide, solmukohdat ja maamerkit, ”kaupunkisäpinä”, rakennusperintö ja täydennysrakentaminen sekä kaupunkivihreä ja puistot.

Karttamerkintöjen määrästä päätellen kaupunkilaiset näkisivät mielellään Riihimäellä uusia taideteoksia

PelMuraali värittää Peltosaarta (Edwina Goldstone 2016). Kuva Niina Matkala (2017)

Kaavoitusarkkitehti Anniina Korkeamäen esityksessä nähtiin esimerkkikuvin, kuinka moninaisilla tavoilla taiteella voidaan elävöittää kaupunkiympäristöä. Kaupunkitaide voi olla muun muassa yllätyksellistä, kantaa ottavaa ja väliaikaista. Kaupunkitaide käy vuoropuhelua ympäristönsä kanssa. Taidemuseolla osallistujia pyydettiin merkitsemään kartalle, mikä paikka Riihimäellä kaipaisi taidetta; kartalle ilmestyneiden merkintöjen määrästä päätellen kaupunkilaiset näkisivät mielellään Riihimäellä uusia teoksia. Osallistujien mielestä taidetta tulisi sijoittaa muun muassa Kirjastopuistoon, voimalan ja urheilutalon edustoille ja veturitalleille. Mahdollisesti Hämeenlinnan esimerkin innoittamana myös viljasiilot oli merkitty taiteen paikaksi. Hämeenlinnantien varteen lasitehtaan kohdalle ehdotettiin sijoitettavaksi lasitaidetta kertomaan kaupungin perinteestä. Lasitehtaan alueella haluttaisiin taideteoksin korostaa alueen erityisyyttä, ja toteutus ehdotettiin tapahtuvaksi yrittäjien yhteistyönä. Kaupunkitaiteen lisäämiseksi Riihimäellä ehdotettiin myös uusia yhteistyön mahdollisuuksia oppilaitosten kanssa; oppilaiden töillä voitaisiin elävöittää tyhjillään olevia tiloja, ja oppilaat voisivat ideoida uusia taiteen paikkoja.

Rakennetun ympäristön ohjelma toimii kaupunkiympäristön laadun kehittämisen välineenä

Kaavasuunnittelija Niina Matkalan esityksessä käytiin lävitse Riihimäeltä nk. solmukohtia ja maamerkkejä, joiden avulla kulkijat jäsentävät kaupunkiympäristöään. Rakennetun ympäristön ohjelmassa paikkoja ja rakennuksia on nimetty, mutta listaus ei suinkaan ole kattava. Erikseen esityksessä nostettiin esille Ragnar Granitin aukio, jota voitaisiin solmukohtana kehittää vielä nykyistä vilkkaammaksi. Keskustelussa aukiolle ehdotettiin kaupungin infokioskia. Tutkija Panu Söderström (2016) on todennut selvityksessään, että osa Riihimäellä solmukohdiksi miellettävistä paikoista ei kaupunkiympäristönä oikein toimi, varsinkaan jalankulkijan näkökulmasta. Rakennetun ympäristön ohjelma on laadittu juuri kaupunkiympäristön laadun kehittämisen apuvälineeksi.

Solmukohtien lisäksi kaupungissa voi tapahtua kohtaamisia erilaisissa tapahtumissa. Otsikolla kaupunkisäpinä puhuttiin tapahtumista kaupunkitilan elävöittäjinä sekä yritystoiminnan ja uuden kaupunkikulttuurin mahdollistajina. Tapahtumista keskusteltaessa nousi esille vanha tori, joka oli koettu sopivaksi paikaksi järjestää tapahtumia. Kaupunki laatii parhaillaan tapahtumajärjestäjiä varten erityistä opasta, joka kokoaisi järjestelyn lupa- ja muut menettelyt yhdelle verkkosivulle.

Hetki Taiteiden yöstä. Kuva Teemu Heikkilä (2016)

Karttatehtävän äärellä etsittiin sopivia paikkoja korkealle rakentamiselle

Kaavoituspäällikkö Raija Niemellä oli omassa esityksessään Riihimäeltä valokuvia, jotka havainnollistivat mainiosti täydennysrakentamisen sovittamista jo olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön ja sen kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Aihe herättää paljon julkista keskustelua kaupunkien pyrkiessä tiivistämään yhdyskuntarakennettaan. Riihimäellä Urheilupuiston kokonaisuus on esimerkki onnistumisesta, jossa lähes kolmenkymmenen vuoden aikana tapahtunut rakentaminen on vain kasvattanut kokonaisuuden arvoa. Ajankohtainen aihe täydennysrakentamisen kannalta on korkea rakentaminen, johon liittyi karttatehtävä tornitaloille sopivista paikoista Riihimäellä. Korkeaa rakentamista sijoitettaisiin Hämeenaukiolle, vanhan pankin tontille Keskuskadulle, Versowoodin alueelle, Jokikylään Patastenmäen sillan pohjoispuolelle sekä alueelle Lasitehtaantien ja Ilveskadun välissä. Keskustelussa oli esillä myös näkemys, ettei Riihimäelle tulisi lainkaan toteuttaa korkeaa rakentamista. Kielteisenä seurauksena nähtiin tornitalojen ympärille mahdollisesti levittäytyvät pysäköintikentät, jotka tuottaisivat epäviihtyisää kaupunkiympäristöä.

Kaupunkivihreä edistää asukkaiden hyvinvointia

Viidentenä teemana olivat puistot ja kaupunkivihreä. Projektityöntekijä Jenni Kerava esitteli vasta valmistunutta kaupungin puistoja koskeva luokittelumallia, jossa kaupungin asemakaavoitetun alueen puistot jaetaan neljään eri luokkaan muun muassa niiden sijainnin, käyttötarkoituksen, laajuuden ja virkistysalueiden palvelutarjonnan kautta. Tietoiskussa pohdittiin myös viheralueiden kehittämistä ja miten rakennetun ympäristön viheralueiden laatua voitaisiin parantaa. Keinoja ovat esimerkiksi tienvarsien ja liikenneväylien kasvillisuuden parantaminen, viherväylien kehittäminen ja Vantaanjoen kehittäminen osaksi keskeisiä reittejä. Riihimäelläkin voitaisiin rakentaa viherkattoja ja -seiniä sekä pieniä taskupuistoja. Kaupunkivihreän lisäämisellä on tutkitusti monia positiivisia vaikutuksia asukkaiden hyvinvointiin. Esityksellä johdateltiin yleisöä pohtimaan mitä viheralueita tulisi seuraavaksi kehittää ja mihin toivottaisiin enemmän kaupunkivihreää.

Vesilinnasta aukeaa vehreä näkymä yli kaupungin Kuva Tapio Aulu

Puistojen teemakartan ääressä keskusteluissa nousivat esille kaupungin sisääntuloväylät ja niiden kehittäminen. Väylistä toivottiin miellyttävämmän näköisiä ja niihin ideoitiin mm. tervetulotoivotuksia, istutuksia ja taidetta ohjaamaan tulijaa. Keskustan vanhalle torille ideoitiin puistoa ja uutta persoonallista toimintaa erilaisten kulttuuritapahtumien avulla. Myös Gus-hrustalninjin puistoa ja Itsenäisyydenpuistoa toivottiin kehitettävän lisäämällä edelliseen mm. penkkejä ja piknik-paikkoja.

Ohjelma kokoaa yhteen tavoitteet ja toimenpiteet -toteuttaminen on jatkuavaa

Keskustelutilaisuus oli järjestäjien näkökulmasta erittäin antoisa: laajan kokonaisuuden sisältävä ohjelma toimenpiteineen tuntui saavan myönteisen vastaanoton, ja rakennetun ympäristön laadusta keskusteltiin useiden eri näkökulmien kautta. Asukkailta saatiin myös tietoa siitä, millaisiin asioihin he kiinnittävät kaupunkiympäristössä huomiota ja mitkä kohteet kaipaisivat kehittämistä. Rakennetun ympäristön ohjelmaan sisällytettyjä toimenpiteitä toteutetaan käytännössä koko ajan, esimerkiksi yksittäisinä katujen ja puistojen parantamishankkeina. Ohjelmassa toimenpiteitä on nyt koottu yhteen, ja kaupungin rakennetun ympäristön laadulle on kuvattu tavoitetila. Työ jatkuu toteuttamissuunnitelman laatimisella syksyllä 2018. Tavoitteena on saattaa ohjelma valtuuston käsittelyyn kesäkuun alussa.

Rakennetun ympäristön ohjelman luonnos on saatavilla kaavoituksen verkkosivuilla, jonne toteutussuunnitelma ja muuta ohjelmaan liittyvää aineistoa jatkossa päivitetään.

Paula Leppänen ja Jenni Kerava

Paula työskentelee kaavoitusinsinöörinä kaupunkisuunnittelussa. Työtehtävät kattavat Riihimäen nurkasta nurkkaan ja toimiston ikkunasta näkyvät niin rautatie kuin Vantaanjokikin.

 

 

Jenni  on maisemasuunnittelun hortonomi ja toimii kaupunkitekniikan projektityöntekijänä. Hän on kiinnostunut viheralueiden kehittämisestä ja eksyy mielellään kesätuulessa huojuvien heinien sekaan.

 

 

Kirjoituksessa on hyödynnetty seuraavia lähteitä: