Liikkujan viikko: Pyöräilijä ja kävelijä tekevät palveluksen itselleen, ympäristölle ja yhteiskunnalle

Kukaan opi sujuvasti pyöräilemään liikenteessä, jos ei pääse harjoittelemaan.

Tuli syksy, alkoi arkinen aherrus ja aamuinen kiire päiväkotiin ja töihin. Onneksi isompi lapsista oppi kesälomalla pyöräilemään ja pyöräilee sinnikkäästi päiväkotiin, vaikka alle kahden kilometrin matka on pienelle pitkä. Pyöräily ei suorastaan vielä nopeuta matkantekoa paljonkaan – pitäähän matkalla pysähtyä tarkastelemaan esimerkiksi etanoita, taivasta, lintuja ja puita – mutta se on tärkeää liikennekasvatusta: eihän kukaan opi sujuvasti pyöräilemään liikenteessä, jos ei pääse harjoittelemaan.

Pyöräily päiväkotiin on tärkeää liikennekasvastusta.

Kuulemma esimerkiksi Hollannissa kaikissa päiväkodeissa ja koulujen alaluokilla harjoitellaan pyöräilyä säännöllisesti osana opetusta. Joka-aamuinen pyöräily päiväkotiin on myös tärkeää ympäristökasvatusta – voidaanhan matkalla pysähtyä tarkastelemaan esimerkiksi etanoita, taivasta, lintuja ja puita – mutta erityisesti koska merkittävä osa ympäristökasvatusta on kestävien toimintamallien oppiminen ja käytännön kokemusten saaminen siitä, että omalla toiminnalla ja omilla valinnoilla voi vaikuttaa.

Liikenneturvallisuuden kannalta kevyellä liikenteellä on suuri merkitys: mitä useampi vaihtaa auton polkupyörään tai kävelyyn, sitä turvallisemmaksi liikenne muuttuu esimerkiksi pienille koululaisille, jotka harjoittelevat kulkemaan koulumatkoja itsenäisesti.

Kaupunkisuunnittelulla vaikutetaan pyöräilyyn.

Kevyen liikenteen suosiminen autoilun sijaan on tärkeää myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä ilmansaasteiden ja ympäristömelun vähentämiseksi. Suomessa on tavoitteena lisätä kävellen ja pyöräillen tehtävien matkojen määrää 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Pyöräliiton teettämän tutkimuksen mukaan tuloksena olisi muun muassa 358 ennenaikaista kuolemaa vähemmän vuonna 2030 ja yhteensä 13,3 miljardin edestä terveyshyötyjä vuosina 2011-2030. (www.pyoraliitto.fi)

Pyöräilyyn vaikutetaan muun muassa kaupunkisuunnittelulla: on tärkeää, että väylät ovat laadukkaita ja palvelut lähellä. Pyöräliiton teettämän tutkimuksen mukaan tällä hetkellä valtion tienpitoon käyttämästä 1,7 miljardista vain noin 30 miljoonaa, eli alle kaksi prosenttia, käytetään kävelyyn ja pyöräilyyn. Kuitenkin suomalaisten tekemistä matkoista kävellään tai pyöräillään lähes joka kolmas. (www.pyoraliitto.fi, https://pyoraliitto.fi/13-miljardin-saastot/)

Riihimäellä edellytykset kehittämiselle erittäin hyvät.

Riihimäellä edellytykset kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittämiselle ovat erittäin hyvät: kaupunkirakenne on tiivis ja eheä, ja palvelut ovat lähellä. Kuitenkin Riihimäellä pyöräilyn ja kävelyn osuuksia olisi mahdollista kasvattaa huomattavasti. Keväällä Riihimäellä liikkumisen ohjauksen hankkeessa Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat toteuttivat kyselyn Riihimäen rautatieasemalla liikkuville. Kyselyssä kartoitettiin muun muassa sitä, millä kulkutavoilla ja miltä etäisyyksiltä Rautatieasemalle tultiin.

Tulosten perusteella yli 50 % vastanneista oli saapunut Riihimäen rautatieasemalle autolla. Kuitenkin 80 % vastanneista tuli alle 4 kilometrin etäisyydeltä asemalta, mikä olisi hyvinkin sopiva pyöräilyetäisyys. Potentiaalia pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamisessa olisi siis runsaasti.

Tekstin on kirjoittanut Salka Orivuori, Riihimäen kaupungin ympäristöasiantuntija