Blogi: Ota vain se, mitä syöt

Arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti jopa 30 % tuotetusta ruoasta päätyy ruokahävikiksi. Toisin sanoen kolmannes maailman viljelyskelpoisesta maasta käytetään sellaisen ruoan viljelyyn, joka lopulta jää syömättä. Toisaalta esimerkiksi eläinten rehuksi tarvittavan soijan viljelyä ja lihakarjan laitumia varten tuhotaan jopa arvokkaita sademetsiä. Arvioiden mukaan poisheitetyllä ruoalla ruokittaisiin 2 miljardia ihmistä. Samaan aikaan nälästä kärsii YK:n arvioiden mukaan noin 800 miljoonaa ihmistä.

Suomessa eniten kävikkiä syntyy kotitalouksissa.

Kehittyvissä maissa hävikkiä syntyy usein siksi, että käytössä olevat kuljetus- ja säilytysvälineet ovat puutteellisia. Teollisuusmaissa hävikin taustalla on pikemminkin huolimattomuutta ja välinpitämättömyyttä. Suomalaisessa ruokaketjussa syntyy eniten ruokahävikkiä kotitalouksissa. Luonnonvarakeskus LUKEn tutkimuksen mukaan tyypillisimpiä syitä kotitalouksien ruokahävikkiin ovat, että ruoka on päässyt pilaantumaan, päiväys on vanhentunut, lautastähteet tai ruokaa valmistettiin liikaa.

Käytännössä suuren osan ruokahävikistä voisi ehkäistä suunnittelemalla hankinnat ja ruoanlaiton paremmin, käyttämällä ajoissa helposti pilaantuvat tuotteet, hankkimalla vain tarpeellista, sekä valmistamalla ja ottamalla lautaselle vain sen määrän mitä aikoo syödä. Hyvin yksinkertaisia keinoja – vai mitä?

Varhaiskasvatus näyttää esimerkkiä.

Myös ravitsemus- ja ruokapalveluilla on tärkeä rooli ruokahävikin vähentämisessä. Riihimäellä varhaiskasvatuksen yksiköt näyttävät muille esimerkkiä ja aloittavat hävikkiviikolla toimenpiteet ruokahävikin vähentämiseksi. Ensiksi tavoitteena on vähentää lounaalla lautasilta biojätteeksi päätyvän ruoan määrää. Tässäkin keinot ovat yksinkertaisia: Lapsia muistutetaan siitä, että ruokaa otetaan vain sen verran kuin jaksaa syödä, ja että aina saa ottaa lisää ruokaa, jos jää nälkä. Lisäksi lautasjätteen määrää seurataan ja havainnollistetaan yksinkertaisella tavalla, paljonko lautashävikkiä on kunakin päivänä syntynyt. Näin nähdään konkreettisesti oman toiminnan vaikutus ja voidaan myös iloita hävikin vähenemisestä.

Myös työpaikkaruokaloissa ja lounasravintoloissa on havaittu tarve muistuttaa asiakkaita ruokahävikin välttämisestä. Useissa ravintoloissa on huomattu tehokkaaksi yksinkertaiset kyltit, joissa asiakkaita kehotetaan ottamaan ruokaa vain sen verran, mitä jaksavat syödä, jottei lautasjätettä syntyisi.

Herättelevä video ruokahävikistä löytyy osoitteesta Taste the Waste.

11.9.-17.9. vietetään hävikkiviikkoa, jonka tavoitteena on lisätä ruoan arvostusta ja vähentää ruokahävikkiä. Lisätietoa ruokahävikistä ja yksinkertaisia vinkkejä ruokahävikin ehkäisemiseen:

Salka Orivuori

Kirjoittaja työskentelee ympäristöasiantuntijana muun muassa kaupungin ympäristöjärjestelmätyön, ilmastostrategian sekä ympäristövastuullisuuden ja ympäristötietoisuuden edistämisen parissa.