Robotiikka ja Riihimäki

Riihimäki kulkee kohti robotiikan opetuksen edelläkävijyyttä. Harjunrinteen koululla robotiikkakerhossa on koodattu jo kolme vuotta.

Riihimäen kaupunki on aktiivisesti pyrkinyt kehittämään robotiikan osaamista jo koululaisten parissa. Pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta ja kaupungissa kasvaa nyt sukupolvi, jolle tekoälyn tuleminen ei ole uhka.

Robotiikka ja tekoäly – tai lyhyemmältä nimeltään AiRo AI (artificial intelligence and robotics) – on yksi niistä asioista, jotka tulevat muokkaamaan eniten maailmaa seuraavien kymmenien vuosien aikana. Visiot eivät aina ole kauniita. Yksi tämän hetken arvostetuimmista historioitsijoista, israelilainen Yuval Noah Harari muun muassa on ilmaissut pelkonsa, että teknologia ajaa ihmiskunnan tuhoon. Mitä tehokkaampaa ja älykkäämpää tekoälystä tulee, sen suurempi joukko ihmisiä ajautuu työttömyyteen ja ”tarpeettomuuteen”. Hararin mukaan tämä synnyttää valtavan joukon ihmisiä, joista muodostuu niin kutsuttu useless class (tarpeeton luokka).

Vähemmän radikaaleja näkökulmia tulevaisuuteen kuitenkin on.
”Keveimmissä versioissa robotit auttavat ihmisiä pienissä arjen tehtävissä. Mutta ihmiset voivat vaikuttaa siihen, mitä robotit tulevaisuudessa tekevät”, sanoo robotiikkaa ja yhteiskuntaa tutkinut Cristina Andersson.

Kävi niin tai näin, Riihimäki on oikealla polulla panostaessaan robotiikan opiskeluun jo peruskoulussa.

Tekoälyn tuleminen ei ole uhka.

Uuden opetussuunnitelman mukaan koululaiset opiskelevat koodausta. Robotiikka on kuitenkin paljon muutakin.
”Robotiikka on muun muassa tiimityötä, ratkaisujen ja ideoiden kehittämistä, testaamista ja niiden uudelleen arviointia. Se opettaa niitä taitoja, joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan”, sanoo Riihimäen kaupungin sivistystoimenjohtaja Esa Santakallio.

Santakallio vertaa robotiikan opetusta käsityön opetukseen. Käsityöstä tuli peruskoulun oppiaine, koska se oli arkielämässä tarvittava taito. Nyt robotiikka on astumassa samaan asemaan.

Silti robotiikan opetus on lapsenkengissä monissa Euroopan maissa, Suomi mukaan luettuna.

Tavoitteena tehdä Riihimäestä robotiikan opetuksen edelläkävijä.

Santakallio on ollut innokas robotiikan opetuksen puolestapuhuja jo yli kymmenen vuotta. Vihdoin, vuonna 2014 Riihimäellä Harjurinteen koulussa aloitti oma robotiikkakerho. Viime vuonna robotiikka oli valinnainen aine 6. luokkalaisille ja sen valitsi yhdeksän prosenttia oppilaista. Santakallion tavoitteena on saada robotiikka perusopetuksen oppiaineeksi vuonna 2019 julkistettavaan opetussuunnitelmaan, joka tulee vaiheittain käyttöön, ja tehdä Riihimäestä robotiikan opetuksen edelläkävijä.

Alakouluikäisille voidaan opettaa robotiikkaa erilaisten oppimisalustojen -ja ympäristöjen avulla. Riihimäellä on käytössä VEX-robotit. Robotiikalla on mahdollisuus mullistaa maailmaa ja siksi, kun teknologian perusteet on opittu, onkin yläkouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa tärkeää miettiä aihetta myös syvemmällä tasolla.

”Robotteihin tutustumalla ja niitä kehittämällä oppilaat valmistautuvat tulevaisuuteen. Erityisen tärkeää on tutustua robotiikan ja keinoälyn vaikutuksiin yhteiskunnassa, siihen miten robotin ja ihmisen vuorovaikutus muuttaa ihmistä ja sosiaalista ympäristöä”, Andersson sanoo.

Tekoälyn kehittymiseen liittyy monia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Uuden valtuustokauden alkaessa aiheesta olisi hyvä puhua myös politiikassa ja haastaa tulevia päättäjiä miettimään asiaa.
”Uudet päättäjät olisi hyvä saada keskustelemaan robotisaatiosta”, Andersson pohtii.

Harjun robokerho pitää omaa blogia, joten tutustu heihin tarkemmin.

Teksti: Kati Ala-Ilomäki
Kuva: Teemu Heikkilä