Tiilikadulla opetellaan oman elämän hallintaa

Sairaanhoitaja Päivi Terrimäki on käväisemässä Vesan yksiössä.

Tiilikadun asumispalveluyksikön asiakkaat saavat apua ja tukea järjestäessään omaa elämäänsä kuntoon.

Kaupunki aloitti asumiskuntoutuksen täysin uutena työmuotona, kun Tiilikadun rakennus vuonna 2014 valmistui. Samalla tontilla oli aikaisemmin Koivukotiyhdistyksen ylläpitämää asumispalvelua. Kaksikerroksisessa rakennuksessa on 20 asuntoa, ruokasali, sauna ja oleskelutilat kolmessa eri osastossa.

Enemmistö talon asiakkaista on asunnottomia miehiä. Asuminen on usein pitkäaikaista, ja asiakkaan kanssa tehdään asunnosta vuokrasopimus. Lyhytaikaisemmilla kuntoutujilla on olemassa asunto, johon he palaavat.

Tiilikadulla on kaksi selviämishuonetta, jotka on varustettu valvontakameroin. Ne on tarkoitettu esimerkiksi terveyskeskusten päivystyksen kautta lähetetyille päihtyneille yöpyjille, jotka tarvitsevat seurantaa. Selviämishuoneita käyttävät myös Lopen ja Hausjärven kunnat.

Kuntoutumisyksikön tiloissa sijaitsevaan turvahuoneeseen voidaan ottaa apua tarvitsevia koko Kanta-Hämeen alueelta.

Kaupungin sosiaalityöntekijät tekevät asumispäätökset. Akuuttia tarvetta tulee viikoittain, ja asiakastilanne muuttuu nopeastikin. Tällä hetkellä talo on täynnä ja jonoakin on, vaikka vielä kuukausi sitten useampi asunto oli tyhjänä.

Talossa tuetaan ja ohjataan, mutta ei tehdä puolesta.

Arjen kuntoutumista. Tiilikadun kuntoutumisyksikössä työskentelee seitsemän kuntoutusohjaajaa, sairaanhoitaja ja ruokapalvelusta vastaava.

Sairaanhoitaja Päivi Terrimäki työskentelee talossa arkipäivisin. Hänen työhönsä kuuluu asiakkaiden terveyden edistäminen ja lääkehoidosta vastaaminen. Terveyspalveluita talossa ei saa, vaan jokainen hakeutuu lääkäriin itsenäisesti.

Terrimäki vastaa yhdessä yksikön johtajan Tarja Nahkurin kanssa asiakastyöstä ja toimii lähiesimiehenä Nahkurin poissa ollessa.

– Arviointijaksolla asiakkaan tuen tarvetta selvitetään muutaman viikon ajan ja suunnitellaan jatkoasumista sen perusteella.Tavoite on pääsääntöisesti itsenäiseen asumiseen siirtyminen, joko tukiasunnon kautta tai suoraan omaan vuokra-asuntoon. Tämä voi olla vaikeaa, jos esimerkiksi luottotiedoissa on häiriöitä, Terrimäki sanoo.

Jokaisella asiakkaalla on nimetty työpareina työskentelevät omaohjaajat. Kuntoutusohjaajille tämä tarkoittaa sitä, että tiiviimpää yhteistyötä tehdään noin viiden asiakkaan kanssa.

Kuntoutumisyksikössä ei nimestään huolimatta kuntouteta ketään fyysisesti.
– Työ on ohjaamista erilaisissa arjen askareissa, papereiden täyttämisessä ja oman elämän hallinnassa. Talossa tuetaan ja ohjataan, mutta ei tehdä puolesta, kuntoutusohjaaja Päivi Haasanen sanoo.

Yhteistä ohjelmaa laaditaan asiakkaiden tarpeista riippuen.
– Meillä on ollut rentoutus-, askartelu-, keskustelu- ja ruokaryhmiä. Tietovisailu ja korva-akupunktio ovat tällä hetkellä säännöllisiä viikko-ohjelmia, jotka vetävät väkeä, Haasanen kertoo.

Päihteetön talo. Osa Tiilikadun asiakkaista on päihde- tai mielenterveysongelmaisia. Talossa on päihteiden suhteen nollatoleranssi. Puhalluskokeita ja huumausaineseuloja tehdään säännöllisesti.

– Päihtyneenä ei pääse omaan asuntoon. Selviämishuoneessa ollaan siihen asti, että puhalletaan nollat, Päivi Terrimäki kertoo.

Tiilikatu tekee yhteistyötä terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdeyksikön kanssa, joissa osa asiakkaista asioi. Tiilikadulla kokoontuu kerran viikossa AA-ryhmä. Keskustelu on avainasia päihdetyössä ja retkahdusten ehkäisemisessä.

Lähimmät katkaisuhoitoasemat ovat Lahdessa ja Ridasjärvellä. Myös Tiilikadulle on ollut mahdollisuus päästä avokatkaisuhoitoon. Lääkkeet saadaan terveyskeskuksesta, ja hoito toteutetaan Tiilikadulla.

Päivi Terrimäki korostaa, että asukkaat ovat talossa vapaaehtoisesti ja sitoutuvat kuntoutussuunnitelmiin.
– Asiakkailla voi olla päihdeongelmia, mutta se ei välttämättä ole syy siihen, että he ovat jääneet asunnottomiksi ja hakeutuvat meille, Terrimäki muistuttaa.

Tukea siirtymävaiheessa. Kun oma asunto järjestyy, Tiilikadun omaohjaajat voivat käydä kolme kuukautta maksutta asiakkaan luona kotikäynneillä. Sillä varmistetaan, että arki lähtee sujumaan sovitusti. Myös Tassu-tiimi eli tuetun asumisen tiimi käy tarvittaessa asiakkaan kotona.

Tiilikadun henkilökunta iloitsee asiakkaiden onnistumisista, joita he saavat välillä olla seuraamassa. Ne auttavat jaksamaan työssä. Toisaalta myös ”paluumuuttajia” tulee takaisin taloon.
– Heidän kanssaan ei jäädä jumiin menneeseen, vaan aloitetaan työ alusta. Mahdollisuus uuteen alkuun annetaan aina, Terrimäki sanoo.

Elämänhallintaan liittyvät ongelmat ovat monenlaisia. Tiilikadulla on asiakkaita monista eri syistä. Talon ikäjakauma on parikymppisistä yli kahdeksankymmentävuotiaisiin.

Terrimäki on havainnut ulkopuolisten suhtautuvan kuntoutusyksikön asiakkaisiin toisinaan ennakkoluuloisesti.
– Toivoisin, että heidätkin kohdattaisiin ihmisinä. Jokainen heistä on oma ihana persoonansa. Koen, että me teemme työtä tärkeiden ihmisten kanssa, Terrimäki sanoo.

Teksti Olli Ahola
Kuva Jenniina Nummela

Juttu on julkaistu Riihimäen kaupungin 1/2017 Koti & Kaupunki -asukaslehdessä.