[entry-title permalink="0"]

Kilpailujärjestelyistä ja kisoihin valmistautumisesta on tullut kerrottua jo useampaan otteeseen täälä blogissa. Varsin vähälle huomiolle on kuitenkin jäänyt itse kilpaileminen. Kilpailupäivänä tunnelma on usein sen verran kiireinen ja jälkeen päin olo uupunut, että kirjoittaminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Nyt onkin aika avata hiukan enemmän sitä, mistä kisaamisessa on kyse.

Team Farssi itsevarmana ennen pelejä.

SM-kilpailuihin valmistautuneilla joukkueilla oli hyvin erilaiset lähtökohdat kilpailemiseen. Osa joukkueista oli aloittaut robotin kokoamisprosessin jo syyskuussa, viimeisimmät taisivat lähteä mukaan vasta joulukuussa. Osalla joukkueista kilpailuissa nähty robotti oli rakennusprosessin ensimmäisiä valmistuneita versioita, osa taas oli ennättänyt rakentaa robotistaan jo ainakin kymmenen erilaista versiota. Osa joukkueista muokkasi itselleen tyypilliseen tapaan robottiaan viime hetkiin saakka. Yksi mitalijoukkueista muun muassa hajotti robottinsa osiin kilpailuja edeltävänä iltana, koska ei ollut siihen tyytyväinen. Tämä tarkoittikin sitä, että ensimmäisen kisapäivän aamutunnit menivät robotin viimeistelyyn ja ohjelmoinnin tekemiseen. Onneksi osalla joukkueista robotti oli valmis jo aiemmin, sillä nämä viime hetken rakentajat koettelevat paitsi omaa, myös opettajan paineensietokykyä aika lailla.

Monstercobra, Team4Roboticsin voittoisa robotti. Tiimihaasteen joukkue voitti ylivoimaisesti ja Yksilöhaasteessa tuloksena oli pronssimitali. Orimattilan Orlinq-joukkueen robotti, joka sijoittui Tiimihaasteessa hopealle ja Yksilöhaasteessa viidenneksi. Team Buddys vääntää kisasäädöt kohdalleen. 
Rekisterikilven asennustyöt käynnissä.

Aivan kilpailujen aluksi robotit katsastetaan. Robotin tulee täyttää sääntöjen asettamat vaatimukset robotin maksimikoosta ja robotin rakentamiseen käytetyistä osista.

Team Orange katsastuksessa. Tuomarit varmistavat, että robotti on sääntöjen mukainen. Pöydällä vasemmalla mittalaatikko, jonne robotin tulee mahtua. 

Tuomarit tarkkailevat joukkueita myös kilpailujen aikana ja vierailevat haastattelemassa jokaista joukkuetta. Haastattelun aikana tuomarit tutustuvat joukkueen rakentamaan robottiin, sen teknisiin ratkaisuihin, rakennusprosessiin ja ohjelmointiin. Ensisijaisesti tarkoituksena on varmistaa, että joukkue on itse rakentanut robottinsa. Tuomarit jakavat myös roboteille pisteitä, joiden perusteella jaetaan palkintoja mm. onnistuneista teknisistä ratkaisuista ja kauniista ulkomuodosta.

Robodudes esittelee robottiaan tuomarihaastattelussa.

 

Kilpailujen aikana kiireisintä ei suinkaan ole kisakentillä, vaan varikkoalueella ja harjoituskentillä. Jokaisella joukkueella on usein oma varikkopilttuunsa, jossa paitsi huolletaan robotti, myös ladataan akut ja syödään eväät.

Team Orange harjoituskentällä valmistautumassa Yksilöhaasteeseen.Varikkoalueen ja harjoituskenttien tunnelmia ensimmäiseltä kisapäivältä.
Team Pikachu iloisissa taukotunnelmissa.
Harjoituskenttien näytöstä saattoi seurata pistetilannetta ja peliaikataulua reaaliajassa. Pelitaktiikan luominen käynnissä.
Yksilöhaasteet ovat usein vuorossa ensin. Niihin joukkueet osallistuvat silloin kuin se heille parhaiten sopii. Taitohaasteessa joukkueen kaksi kuljettajaa ohjaa robottia vuorotellen ja pyrkii keräämän mahdollisimman suuren pistemäärän 60 sekunnin aikana. Ohjelmointihaasteessa robotti suorittaa etukäteen ohjelmoidun ohjelman mukaiset liikkeet kentällä ja pyrkii keräämään mahdollisimman paljon pisteitä. Molempia haasteita joukkue voi käydä tekemässä kolme kertaa.

Sofia ajovuorossa Taitohaasteessa.Riihimäkeläisjoukkue Meisseli Taitohaasteen parissa.
Tiimihaasteet ovat kilpailuissa se tärkein osuus. Pelien aikataulu selviää joukkueille ensimmäisen kilpailupäivän aamuna. Jokainen joukkue tutustuu pelikumppaneihinsa aina edeltä käsin ja laatii yhdessä toisen joukkueen kanssa suunnitelman tulevaa peliä varten. Tämä onnistuu parhaiten harjoituskentällä. Tiimihaasteessa joukkueiden yhteistyöllä on suuri merkitys ja siksi harjoitteluun ja pelitaktiikan luontiin panostetaan paljon. Jokaisen joukkueen on tunnettava robottinsa ominaisuudet, eli vahvuudet ja heikkoudet ja pystyttävä kommunikoimaan toisen joukkueen pelaajien kanssa. Koska otteluiden tuoksinassa tapahtuu joskus tai jopa usein odottamattomia asioita, tulee joukkueiden laatia myös varasuunnitelmia. Pelitapa kannustaa joukkueita yhteistyöhön, sillä yhteisistä otteluista molemmat joukkueet saavat aina saman pistemäärän.


Ottelu alkamassa.

 

Kuvausryhmä tallensi kaikki ottelut ja striimasi ne nettiin. 

Ensimmäisten VEX IQ -kilpailujen koko osanottajakaarti yhteiskuvassa:

 

Kilpailujen tunnelmiin voit palata vielä uudelleen. Roboedu-sivustolla on kattavat kisapaketti. Sieltä löytyvät linkit otteluiden videotallenteisiin, kuvia kisapaikalta, sekä kaikki kilpailujen tulokset. Kilpailut saivat myös näkyvyyttä mediassa. Linkit mediatallenteisiin löytyvät myös Roboedu-sivustolta täältä.

 

#ROBOHARJU: Harjunrinteen koulussa  opiskellaan VEX IQ robotiikan oppimisympäristön avulla robotiikkaa, teknistä rakentelua ja ohjelmointia. Koulun robotiikkakerhossa 6.-8.-luokkalaiset syventävät osaamistaan robotiikassa ja ohjelmoinnissa. VEX IQ Challenge SM-kilpailut järjestettiin Riihimäellä 12.-13.1.2017