Sivi: Kirjaston vuosikymmenet

Kirjastorakennus 30 vuotta, kauppalankirjaston perustamisesta 80 vuotta

Päätoimittajan huoli 1919

Riihimäen Sanomat 1.4.1919Riihimäen Sanomat 1.4.1919: ”Kylässämme on asukkaita enemmän kuin monissa kaupungeissa, mutta meillä ei ole alkuakaan yleiseen, kaikkien käytettävissä olevaan lainakirjastoon.” Näin huolestuneena kirjoitti Riihimäen Sanomien päätoimittaja Eemeli Salminen yleisen kirjaston puuttumisesta Riihimäen asemakylässä.

Seutukunnan ensimmäinen kirjasto toimi Riihimäen emäpitäjässä Hausjärvellä, jossa Erkylän kartanon omistaja paroni J. R. Munck lahjoitti perustamalleen Eskon koululle pienen kirjaston jo vuonna 1861. Riihimäen asemakylässä oli toiminut useita eri yhdistysten ja seurojen kirjastoja 1900-luvun alussa, mutta niiden käyttö oli rajattu vain jäsenille. Rautatien koulun yhteydessä toimi 1800-luvun lopulla pieni oppilaiden käytössä oleva kirjasto. Kaikille avointa yleistä kirjastoa saatiin odotella aina 1930-luvulle asti.

Tarmokkaat naiset Hilma ja Saimi sekä kauppalanjohtaja Salminen

Riihimäen kauppalankirjaston ensimmäinen johtokunta. Vasemmalta Aarne Eskola, Saimi Partanen, Annikki Pohjonen, Hilma Arjavirta, Olli Koistinen, V.K. Kuuliala, O. Jousimaa. Kuva: Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelma.

Riihimäen kauppalankirjaston ensimmäinen johtokunta. Vasemmalta Aarne Eskola, Saimi Partanen, Annikki Pohjonen, Hilma Arjavirta, Olli Koistinen, V.K. Kuuliala, O. Jousimaa. Kuva: Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelma.

Räätälinrouva Hilma Arjavirta ja yhteiskoulun opettaja Saimi Partanen ajoivat tarmokkaasti kaikille avoimen kirjaston asiaa. Hilma Arjavirta toimi kirjastonhoitaja 1926 perustetussa kansalaisopiston kirjastossa kotitalossaan Lasitehtaantie 7 ja myöhemmin opiston omassa talossa.

Riihimäki-seuran kokouksessa 1936 Saimi Partanen teki aloitteen kauppalankirjaston perustamisesta. Myös kirjastoasialle myötämielinen kauppalanjohtaja Lauri Salminen tuki tätä aloitetta. Samana syksynä talousarvioon varattiinkin määräraha kirjaston perustamiseen.

Kauppalankirjaston perustaminen 1936

Kuvat: Finna [https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19900208:680]; Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelma.

Kuvat: Finna [https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19900208:680]; Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelma.

historia2

Kuvat: Finna [https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19900208:680]; Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelma.

Kirjaston perustaminen eteni nopeasti, ja niinpä itsenäisyyspäivänä 1936 pidettiin kauppalankirjaston vihkiäiset Sotilaskotiyhdistykseltä vuokratussa huvilassa osoitteessa Pohjoinen rautatienkatu 18. Ainoana pienenä epäkohtana pidettiin kirjaston sijaintia, joka todettiin olevan liian syrjässä kauppalan keskustasta.

Ensimmäiseksi kirjastonhoitajaksi valittiin Annikki Lahtinen Jyväskylästä. Aluksi kirjastossa kokoelmassa oli vain noin 1 000 aikuisten kirjaa. Hieman myöhemmin toimintansa aloitti myös lastenosasto, josta lapset saattoivat lainata vain kaksi kirjaa kerrallaan, pienimmät vain yhden.

Riihimäen mallikirjasto virastotaloon 1948

Virastotalon kirjasto. Kuvat: Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelma.

Virastotalon kirjasto. Kuvat: Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelma.

historia5

Virastotalon kirjasto. Kuvat: Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelma.

Sotavuosina kirjasto oli suljettuna ja kirjoja tuhoutui pommituksissa. Sotilaskodin myytyä Rautatienkadun rakennuksen kultaseppä Almille kirjaston johtokunta esitti kauppalanhallitukselle uuden huoneiston hankkimista kirjastolle.

Riihimäelle päätettiin sotien jälkeen rakentaa uusi virastotalo ja kauppalanvaltuusto päätti 1946 sijoittaa myös kirjaston samaan rakennukseen Kalevankatu 1:een. Kirjasto aloitti toimintansa siellä toukokuussa 1948. Kirjastotiloja pidettiin niin onnistuneina, että yleisesti puhuttiin Riihimäen ”mallikirjastosta” ja kirjastoneuvos Helle Kannila piti Riihimäen kirjastoa Tampereen yhteiskunnallisen kirjastokurssin parhaimpana vierailupaikkana.

Kun ensimmäinen kirjastonhoitaja jätti Riihimäen, seuraajaksi valittiin vuonna 1949 Kerttu Koskenheimo (Manninen). Vuonna 1955 uudeksi kirjastonjohtajaksi valittiin Olavi (O.P.) Päiviö.

Pankkitaloon Kauppakadun ja Valtakadun kulmaan 1965

Kuvat: Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelma.

Kuvat: Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelma.

historia7

Kuvat: Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelma.

Virastotalon tilat osoittautuivat kasvavan kirja- ja lainausmäärän takia varsin pian pieniksi. Monenlaisia suunnitelmia mahdollisesta laajennuksesta oli olemassa, mutta ongelma ratkesi vasta, kun Kansallispankki tarjosi toimitilojaan Kauppakadun ja Valtakadun kulmasta kaupungille.

Tarjous hyväksyttiin ja Riihimäki-päivänä 11.9.1965 uusi kirjastotila vihittiin käyttöön. Yleisötilat onnistuttiin rakennukseen sijoittamaan, mutta henkilökunnan työtilana toimi muun muassa keittiö, ja matalat varastotilat olivat entisessä pankkiholvissa.

Kohti uutta kirjastotaloa 1980-luvulla

Kuvat: Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelma.

Kuvat: Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelma.

historia9

Kuvat: Riihimäen kaupunginkirjaston kokoelma.

Vain viisi vuotta ehti kulua pankin tiloissa, kun silloinen Hämeen läänin maaherra Jorma Tuominen huomautti kirjaston olevan ihan liian pieni Riihimäen kokoiseen kaupunkiin. Suunnitelmia tehtiin ja valmista piti olla viimeistään 1980.

Rahoitusvaikeudet viivästyttivät kuitenkin uuden kirjastotalon valmistumista. Uusi kirjastolaki 1986 takasi, että kunta saattoi saada valtionapua myös jälkikäteen, jos kaupunki itse maksaa ensin rakennuskulut. Niinpä rakennustyöt käynnistyivät 1985 ja ovet uudessa professori Lapon suunnittelemassa uljaassa kirjastorakennuksessa avautuivat juhannuksen jälkeisenä päivänä 1986.

Olavi Päiviö ehti eläkkeelle 1984, ja samana vuonna aloitti kirjastonjohtajana Annikki Saarinen. Annikki Saarisen jälkeen kirjastonjohtajana jatkoi Riitta Maajärvi 2003 ja hänen jälkeensä Kaija Viskari 2014. Uuden kirjastotalon myötä siirryttiin myös tietokoneaikaan ja käyttöön otettiin ensimmäisenä Suomessa Kunnallistiedon kehittämä KILAVA-lainaustenvalvontajärjestelmä.

Kirjastorakennus kalusteineen on kestänyt hyvin aikaa ja palvelee edelleen asiakkaita monipuolisesti. Kolmenkymmenen vuoden kuluessa kirjaston toiminnassa on tapahtunut monia muutoksia niin aineistojen kuin käyttäjienkin tarpeiden muuttuessa. Aukioloaikoja on lisätty, automaatit ja sähköiset aineistot ovat yleistyneet.

Vuonna 2016 ollaan jälleen uuden kynnyksellä, uutta kirjastojärjestelmää odotellaan ja asiakkaille suunnattuja palveluja tehdään entistä joustavimmiksi ja monipuolisimmiksi. Tämän päivän kirjasto on enemmän kansalaisen kirjasto, joka tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia monipuolisine aineistoineen tasavertaisesti.

Sirkku Seinä

Kirjoittaja on Riihimäen kirjaston informaatikko. Sivi-blogissa kerrotaan sivistyspalveluiden monipuolisesta toiminnasta. Sivistystoimi järjestää varhaiskasvatusta sekä esi- ja perusopetusta noin 4 000 lapselle. Lisäksi Riihimäellä annetaan lukiokoulutusta päivä- ja aikuislukiossa. Koulutustarjontaan kuuluvat myös kansalaisopiston, käsityökoulu Leijan, lasten ja nuorten kuvataidekoulun sekä musiikkiopiston opinnot ja kurssit. Myös kaupungin kirjasto ja ruokapalvelut ovat osa sivistystoimea.