Sivi: Paperista sähköön

Sähköinen ylioppilaskirjoitus

Riihimäen lukion ensimmäinen koko vuosikurssille järjestetty sähköinen koe on saatu käyntiin Istuinkiven hallilla. Kuva Riihimäen lukio

Parhaillaan käynnissä olevat kevään ylioppilaskirjoitukset ovat historialliset. Nykyisen ylioppilastutkinnon syntynä pidetään vuotta 1852, jolloin ylioppilastutkinto sidottiin ensimmäisen kerran lukion oppimäärään. 164 vuotta ylioppilastutkinto on tehty kynällä paperille kirjoittaen, ja tämä kevät on viimeinen, jolloin vastaamiseen käytetään ainoastaan näitä työvälineitä.

Tämä kevät on viimeinen, kun kirjoituksissa käytetään ainoastaan kynää ja paperia.

Syksystä 2016 alkaen ylioppilastutkinnon kokeet sähköistyvät asteittain siten, että kokeita ryhdytään suorittamaan tietokoneen avulla. Ensimmäisinä aineina ensi syksynä ovat vuorossa saksa, maantiede ja filosofia. Aineita tulee joka koekerta lisää muutama, viimeisenä matematiikka keväällä 2019, jolloin koko koe on sähköinen. Monelle tutut erilliset kielten kuuntelukokeet tulevat jäämään pois, koska jatkossa kuuntelukoe tehdään muun kokeen kanssa samassa yhteydessä.

Horisontissa häämöttää myös suullista kielitaitoa testaava koe, joka toteutetaan ensimmäisen kerran ruotsin kielessä todennäköisesti 2020-luvun alussa. Helsingin yliopistossa on meneillään suullisen kokeen järjestämistä kehittävä hanke Digitala, joka on tullut jo osalle Riihimäen lukion opiskelijoitakin tutuksi kuluneen talven aikana, kun osa lukion kakkosista pääsit tekemään ensimmäistä sähköistä suullista koetta.

Kokonainen liikuntasali varustettu sähköisten kirjoitusten vaatimuksilla

Miten lukiossa on sitten varauduttu sähköiseen kokeeseen? Viime vuonna Istuinkiven hallissa tehtiin sähköistys- ja verkotustöitä, ja nyt siellä on ”sähköinen” paikka 200 kokelaalle. Jos ajattelee koko maata, olemme montaa lukiota selvästi edellä, sillä ensimmäisissä sähköisesti kirjoitettavissa aineissa kirjoittajamäärät ovat vielä sen verran pieniä, että monessakaan koulussa ei ole kokonaista liikuntasalia varustettu vielä sähköisten kirjoitusten vaatimuksilla.

Koulussa sähköiseen kokeeseen on valmistauduttu pikkuhiljaa. Opettajat ovat aloittaneet sähköiset kokeet pienistä testeistä edeten kokonaisiin sähköisiin kokeisiin. Ylioppilastutkinnossa kokelaan omaan koneeseen asennetaan USB-tikulta erillinen Ylioppilastutkintolautakunnan käyttöjärjestelmä, jonka asentamista on harjoiteltu koulussa. Ykkösille, jotka eivät enää voi päästä ylioppilaaksi tekemättä, on pidetty eräänlaisia tikkuklinikoita, joissa on harjoiteltu käyttöjärjestelmän asentamista. Näillä tikkuklinikoilla on ollut opettajien lisäksi mukana opiskelijoista koulutetut digi-tutorit, joiden apu on ollut korvaamatonta muiden opiskelijoiden ohjaamisessa ja auttamisessa.

Viikolla 14 ollaan tosi paikan edessä. Valtakunnalliset kenraaliharjoitukset ovat 6.4.

Viikolla 14 ollaan ensimmäistä kertaa tosi paikan edessä, kun koko ensimmäinen vuosikurssi testaa sähköistä järjestelmää Istuinkiven hallilla kahtena eri päivänä. Keskiviikkona 6.4. pidetään valtakunnalliset kenraaliharjoitukset, joihin osallistuvat ne kokelaat, jotka kirjoittavat ensi vuonna saksan, maantieteen tai filosofian.

Mikä sitten on oleellista, kun ylioppilaskoe sähköistyy? Kokelailla tulee luonnollisesti olla riittävät tietotekniset valmiudet, jotta he osaavat toimia itse koetilanteessa. Kuitenkin kaikkein tärkeintä on oppitunneilla ja kotona tehty työ eri oppiaineiden oppimiseksi. Jos tämä työ on tehty hyvin, uskon kokelaiden selviytyvät ylioppilaskokeesta, oli se sitten paperinen tai sähköinen.

Kari Jukarainen

Kirjoittaja on Riihimäen lukion ja aikuislukion rehtori. Sivi-blogissa kerrotaan sivistyspalveluiden monipuolisesta toiminnasta. Sivistystoimi järjestää varhaiskasvatusta sekä esi- ja perusopetusta noin 4 000 lapselle. Lisäksi Riihimäellä annetaan lukiokoulutusta päivä- ja aikuislukiossa. Koulutustarjontaan kuuluvat myös kansalaisopiston, käsityökoulu Leijan, lasten ja nuorten kuvataidekoulun sekä musiikkiopiston opinnot ja kurssit. Myös kaupungin kirjasto ja ruokapalvelut ovat osa sivistystoimea.