Unohda kolotukset ja lähde ulos

Kannattaa mieluummin ajatella kaikkea sitä, mitä ihmisellä on, eikä keskittyä niihin asioihin, mitä ei ole, Leena Kari ja Tellervo Ahtiainen toteavat. Kuva Mikko Käkelä

Kannattaa mieluummin ajatella kaikkea sitä, mitä ihmisellä on, eikä keskittyä niihin asioihin, mitä ei ole, Leena Kari ja Tellervo Ahtiainen toteavat. Kuva Mikko Käkelä

Jos ikäihminen keskittyy surkuttelemaan omia kolotuksiaan, hän varmasti jumittuu kotiin. Riihimäki on inhimillinen kaupunki, joka tarjoaa runsaasti aktiviteetteja ja mahdollisuuksia senioreille.

Leena Kari ja Tellervo Ahtinen ovat esimerkillisiä eläkeläisiä, ikäihmisiä, vanhuksia, senioreja… Todellisuu­dessa heitä on äärimmäisen vaikeata sijoittaa mihinkään yleistyksenä käytettävään kategoriaan. He ovat aktiivisia naisia, jotka osaavat nauttia elämästään tässä hetkessä.

– Pitää elää olevasti juuri sitä ikää, missä on. Elämän lakeja ei voi muuttaa. Jos on vanha, pitää pyrkiä elämään hyvää vanhuutta, Leena Kari sanoo.

Samaan viisauteen vannoo Tellervo Ahtinen, jolla on neljä lasta ja yksitoista lasten­lasta.

– Totuus on, että kaikille en eläkeläisten rahoista voi ostaa suuria joulu- tai syntymä­päivälahjoja, mutta eihän elämässä siitä voi kyse ollakaan. Voin tehdä paljon muuta heidän kanssaan, Tellervo Ahtinen sanoo.

Tapaan nämä elämäniloiset naiset Vapaa­ehtoiskeskus Virsussa, ja vaikea on olla heitä ihailematta. He osaavat ottaa ilon irti kaikista elämän pienistäkin asioista ja jaksavat pitää itsensä liikkeessä. Kun kysyn talven tulevista liukkaista, he puhuvat kävelysauvojen pii­keistä mieluummin kuin siitä, että joutuisivat jäämään kotiin.

Valittaminen ei yleensä auta. On syytä muistaa, että monet asiat ovat erittäin hyvin.

Valitus ei auta. Pirteät ja aktiiviset rouvat käyvät hyvästä esimerkistä oikeista elämän­asenteista. Juuri nyt puhutaan paljon vaikeista taloudellisista ajoista, vanhusten unohtamises­ta ja siitä, että valtio ja kunnat leikkaavat lähes kaikesta.

– Tietenkin asioita voi aina parantaa ja Riihimäelläkin pitäisi toki helpommin olla mahdollisuus päästä palveluasumisen pii­riin. Valittaminen ei yleensä auta ja on syytä muistaa, että monet asiat ovat erittäin hyvin. Suomalaiset ovat joutuneet kokemaan histo­rian aikana erittäin vaikeita aikoja ja on hyvä muistaa, että ei siitä niin kauan ole, kun vasta saatiin eläkkeet ja kansaneläkkeet.

– Kannattaa mieluummin ajatella kaikkea sitä, mitä ihmisellä on, eikä keskittyä niihin asioihin, mitä ei ole, Leena Kari sanoo.

Hänellä on hyvä koti, kaksi lasta ja las­tenlasta. Riihimäeltä hän nostaa ehdottomasti esiin erinomaisen kirjaston, kansalaisopiston ja ikääntyvien yliopiston sekä tietenkin Vir­sun. Kaikkien näiden varaan rakentuu hänen viikko-ohjelmansa.

– Kaikkea mielenkiintoista on tarjolla. Ne pitää vain löytää ja lähteä rohkeasti mukaan, Leena Kari sanoo.

Taidokkaita käsitöitä. Virsussa on ikäihmisille tarjolla runsaasti erilaista ohjelmaa: muun muassa muistia kehittävää pelaamista, tuolijumppaa, lukutuokioita, sauvakävelyä, yhteistoimintaa, käsityöpiiriä, yhdessä oloa tai vaikkapa yhteisen palapelin rakentamista.

Tellervo Ahtinen on ikänsä tehnyt käsi­töitä. Sen vuoksi hän on ottanut vetääkseen Virsun käsityöpiirin.

– Mukana piirissä on keskimäärin kym­menkunta ihmistä. Yleensä ihmiset ovat todella taitavia tekemään käsitöitä, vaikka ikää olisi paljonkin. Tavallisesti kaikki teke­vät omia töitään, mutta valmistamme myös yhteisiä tuotteita myyjäisiin, koska sillä tavalla voimme saada vähän lisää rahaa niukkoihin toimintarahoihin, Tellervo Ahtinen kertoo.

Hänen mielestään tällaiset kerhot ja yhtei­set tilat ovat hyviä erityisesti siksi, että ihmiset uskaltavat tulla paikalle yksinkin.

– Jos ihminen on esimerkiksi jäänyt leskek­si, hänen voi joskus olla vaikea saada itsensä lähtemään. Tällainen toiminta auttaa. Täältä löytyy ikätovereita ja myös vapaaehtoisia.

Virsun toiminnan ohella Tellervo sauvakäve­lee ahkerasti Peltosaaren luonnossa ja ihmette­lee, että näkee niin harvoin muita kuntoilijoita.

Penkkejä ja roskasakko. Konkreettisia toiveita kaksikolla on vähän. He viihtyvät Rii­himäellä, joka on sopivan kokoinen kaupunki. Myös yhteydet Helsinkiin ovat hyvät. Muuta­ma toive kuitenkin löytyi. Ensimmäinen kos­kee pääsyä jalkakäytäviltä suojateille. Etenkin rollaattoria käyttävien on joskus vaikea saada apuväline liikkumaan jouhevasti.

Toinen liittyy puistonpenkkeihin. Niitä pi­täisi tärkeiden reittien varrella olla enemmän.

– Ihmiset eivät tule ajatelleeksi, että ikäih­misillä on joskus tarve levähtää välillä. Jos penkkejä löytyy, he ehkä uskaltavat paremmin kävellä asioilleen, haastatellut arvelevat.

– Niin, ja Riihimäelle pitäisi säätää rike­sakko roskaamisesta. Neljänkympin maksu, jos heittää maahan roskia, Leena Kari vaatii hymyillen.