[entry-title permalink="0"]

Keskustelin äskettäin erään nuoren kanssa siitä, missä hän voisi suorittaa koulun ohjelmaan kuuluvan työelämäharjoittelunsa. Esitin hänelle yhdyskuntasuunnittelun tehtäviä, esimerkiksi suunnittelutoimistossa tai jonkin kaupungin kaavoituksessa. Tähän nuori vastasi hieman kaarrellen, että kun hän haluaisi tehdä ”jotakin kiinnostavaa”. Jäin pohtimaan, millaisia mielikuvia ammattini oikein herättää; onko kaavasuunnittelijan työni nuoren silmissä se maailman tylsin duuni?

Veturitallit

Veturitallit ja lennätinkonepaja Riihimäellä. Kuva Jarkko Niskanen

Omasta näkökulmastani yhdyskuntasuunnittelu ja nykyiset työtehtäväni ovat tietysti tavattoman mielenkiintoisia. Tämän kesän aikana olen muun muassa tutustunut Riihimäen pientaloalueisiin sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Olen yllättynyt, miten paljon kauniita tai vähintäänkin persoonallisia rakennuksia ja kortteleita täällä on sellaisissakin paikoissa, jotka kartalta tai kuvista katsoen vaikuttavat tavanomaisilta.

Pientaloasumista Riihimäellä

Pientaloasumista Riihimäellä. Kuva Jarkko Niskanen

Työhuoneestani löytyneistä, kollegojeni eri vuosikymmenillä ottamista valokuvista olen tarkastellut, miten kaupunki on vuosien varrella muuttunut. Suunnittelijan työhön kuuluvat myös maastokäynnit, mikä varsinkin kauniilla ilmalla on erinomainen bonus työpäivään. Olen urani varrella muun muassa valokuvannut uimarantoja, laskenut autoja liikennevaloissa ja kiipeillyt suuren, sulavan lumikasan päällä. Kumisaappaat ja huomioliivi kuuluvatkin suunnittelijan työkaluihin siinä missä tietokoneet ja tulostimetkin.

Kaupunkipyöriä Lontoossa.

Kaupunkipyöriä Lontoossa. Kuva Paula Leppänen

Ammattini puolesta olen myös ulkomailla päässyt tutustumaan kohteisiin, joita voisi ehkä pitää hieman poikkeuksellisina. Työporukan mukana olen vieraillut perinteisempien nähtävyyksien sijaan esimerkiksi Kiovassa raitiovaunutehtaalla, Berliinissä lentokenttätyömaalla ja Lontoossa ostoskeskuksen parkkihallissa.

Ammattikunnalleni ilmeisen tyypilliseen tapaan lomakuvieni joukossa on otoksia, joiden estetiikka ei välttämättä heti avaudu alan ulkopuolisille. Kuva-albumissani on muun muassa pyöräkaista Kööpenhaminasta, kaupunkipyörätelineitä Lontoosta, maailman jyrkin katu Dunedinista ja liikenneympyrä englantilaisesta pikkukaupungista. Myös kesän asuntomessuilla vierailu sai aivan uudenlaista sisältöä, kun olin seurannut alueesta käytyä keskustelua ammattilehdissä.

Tiemaisema, Lake District, Englanti. Kuva Paula Leppänen

Tiemaisema, Lake District, Englanti. Kuva Paula Leppänen

Yhdyskuntasuunnittelu ja siihen liittyvät tehtävät eivät ehkä ole nuorille kovin tuttuja, mikäli tuttavapiirissä ei satu olemaan alan ammattilaisia. Tämä oli tilanne minunkin kohdallani: nuoruuteni Kuopiossa suurimpia työnantajia on ollut yliopistosairaala ja useat naapurit ja sukulaiset olivatkin joko lääkäreitä tai sairaanhoitajia. Omassa arjessa tuli luontevasti seurattua muun muassa opettajien, kassamyyjien ja bussinkuljettajien työskentelyä. Sitä, että joku on suunnitellut kaikki ne koulut, ostoskeskukset ja kadut, ei tullut edes ajatelleeksi.

Kyltti Englannissa

Kyltti varoittaa autoilijoita tietä ylittävistä oravista Englannissa. Kuva Paula Leppänen

Yhdyskuntasuunnittelun tehtäviin voi päätyä monen eri koulutuksen kautta. Suunnittelu on myös mitä suurimmassa määrin eri ammattialojen yhteistyötä, mikä tarjoaa itsellekin mahdollisuuden tarkastella hankkeita eri näkökulmista ja oppia koko ajan uutta. Toimiva kaupunki tarvitsee katuja, rakennuksia, puistoja, siltoja, liikuntapaikkoja, valaistusta, jne. Ammatinvalintaa pohtivan kannattaa kaupungilla kulkiessaan katsella ympärilleen; mikä olisi juuri minun juttuni?

Paula Leppänen

PaulaKirjoittaja työskentelee Riihimäen yleiskaavan parissa seuraavan vuoden ajan. Koulutukseltaan Paula on maantieteilijä, ja häntä innoittaa myös paikkojen historia ja kaupungin kertomat tarinat.