[entry-title permalink="0"]
Riihimäen Veden saneerattu vedenpuhdistamo

Saneeratun vedenpuhdistamon kapasiteetti kasvoi oleellisesti. Kuva Mikko Käkelä.

Riihimäen Veden jätevedenpuhdistamo sijaitsee Puhdistamontien päässä, suurella tontilla, jolla on nyt upouusia rakennuksia. Pari vuotta kestänyt saneeraus on ohi. – Puhdistustulokset ovat nyt loistavat, sanoo työnjohtaja Reijo Tyvijärvi.

Saneerausurakka on suurin koko Riihimäen Veden historiassa. Kustannusarvio oli 20 miljoonaa euroa, mistä lainaa on 13 miljoonaa.

– Onnistuimme jäämään jonkin verran budjetin alle ja aikataulussakin pysyttiin. Kaiken piti olla valmista joulukuun lopussa ja keskeisiltä osilta näin olikin, joten pääsään­töisesti urakka sujui hyvin, kertoo työnjohtaja Reijo Työjärvi.

– Joitakin pieniä juttuja tehdään vielä, mutta tärkeintä nyt on, että henkilökunta pääsee jälleen kunnolla tutuksi uudistuneen laitoksen kanssa ja voimme palata normaaliin arkeen, sanoo käyttöpäällikkö Tiina Oksanen.

Periaatteessa laitos on täysin samanlai­nen biologinen jätevedenpuhdistamo kuin ennenkin. Kapasiteetti on kuitenkin oleellisesti kasvanut. Aikaisempi jätevedenpuhdistamo oli kaksilinjainen, mutta nykyinen on kolme­linjainen.

Varmuutta parantaa reservien kasvamisen ja uusittujen laitteiden lisäksi myös se, että puhdistamolla on oma varavoimayksikkö. Se takaa toiminnan myös mahdollisten sähkökatkosten aikana.

– Voisi leikillisesti sanoa, että ennen sanee­rausta henkilökunnan aika meni korjaustöihin, nyt niiden töiden sijaan opetellaan uutta ja tehdään ylläpitäviä huoltotöitä, Tiina Oksanen tiivistää.

Laitosmies Ari Kalilainen tutkii analysointituloksia.

Laitosmies Ari Kalilainen tutkii analysointituloksia. Kuva Mikko Käkelä.

Enemmän mittauspisteitä. Samalla, kun laitoksen toimintavarmuus on lisääntynyt ja puhdistustulokset ovat parantuneet, myös prosessin toimintaa seuraavia mittauspisteitä on tullut lisää.

– Kaikkiaan mittauspisteitä on nykyisin yli 30. Niillä varmistetaan puhdistusprosessin eteneminen ja hyvä tulos.

– Hyvältähän kaikki nyt näyttää, sanoo laitosmies Ari Kalilainen, kurkistettuaan laitteillaan kaivoon, jossa puhdistettu jätevesi jatkaa matkaansa hiekkasuodatuksen kautta Vantaanjokeen.

Puhdistuskapasiteetin kannalta oleellista oli, että laitos laajennettiin kolmelinjaiseksi. Riihimäellä on puhuttu vuosien varrella paljon siitä, että suuret sulamisvesien määrät ja satun­naiset rankkasateet ovat aiheuttaneet jäteveden-puhdistamolle ongelmia. Kun kapasiteetin rajat ovat tulleet vastaan, on ollut pakko ohittaa biologinen prosessi ja juoksuttaa osa laitokselle tulevista jätevesistä esikäsittelyn jälkeen suo­raan Vantaanjokeen. Tästä ei vesistö pidä, ja Riihimäen Vesi on ollut asiasta huolissaan yh­dessä ympäristöviranomaisten kanssa.

Myös viemäreitä tulee edelleen saneerata ja rakentaa hulevesille lisää erillisviemäröintejä.

– Aikainen kevät on taas tuonut sulamisvesiä, mutta nyt ei ohijuoksutuksiin ole tarvinnut mennä, minkä lisäksi puhdistustulos on esimerkiksi fosforin ja typen suhteen ollut jatkuvasti erinomainen, Tiina Oksanen sanoo.

Hänen mukaansa jätevedenpuhdistamoita ei ole edes järkevää mitoittaa satunnaisten huippujen mukaan. Sen sijaan pitää saneerata viemäreitä, rakentaa hulevesille erillisviemäröintejä sinne, missä niitä ei vielä ole ja ohjata hulevedet hallitusti muualle.

– Puhdistamoilla ne ovat vain haitta, koska biologinen puhdistusprosessi häiriintyy, jos jätevedet ovat liian laimeita.

Kahden vuoden urakka. Laitosmies Ilkka Tuomi on työskennellyt Riihimäen jäte­vedenpuhdistamolla viisi vuotta. Kolme vuotta tästä ajasta on tavallaan sujunut puhdistamon saneerausurakan pyörteissä. Varsinaiset rakennustyöt kestivät melko tarkkaan kaksi vuotta, mutta vuoden verran urakkaa suunniteltiin ja siitä tietenkin myös puhuttiin.

– Töitä on pitänyt tehdä jatkuvasti raken­nustöistä huolimatta. Tämä on asettanut omat haasteensa, mutta laitos on toiminut, eikä laa­dukkaasta puhdistustoiminnasta ole tingitty.

– Nyt kaikki on uutta ja pitää opetella uusien laitteiden kanssa työskentelyä. Hyvältä tuntuu, että toimintavarmuus on paran­tunut. Sen lisäksi on mukavaa, että saimme aivan uudet sosiaalitilat, Ilkka Tuomi toteaa vietettyään lounastunnin yhteisissä tauko-tiloissa.

Fosforin ja orgaanisen aineen poistossa olemme päässet peräti 98 prosenttiin. Tämä tieto tietää hyvää Vantaanjoelle.

Riihimäen puhdistamo on rakennettu jo 1960-luvulla, ja sitä on saneerattu vuosien varrella, mutta nykyisen kaltaista kokonais­urakkaa ei aikaisemmin ole tehty.

Käyttöpäällikkö Tiina Oksanen uuden ilmastusaltaan äärellä.

Käyttöpäällikkö Tiina Oksanen uuden ilmastusaltaan äärellä. Kuva Mikko Käkelä

– Nyt on kaikki muu uusittu paitsi mädät­tämö. Sen uusiminen ei olisi ollut mahdollista tämän urakan yhteydessä, mutta se tehdään lähivuosina, Tiina Oksanen kertoo.

Saneeraus- ja laajennusurakan toteutti Skanska Oy, ja siihen kuuluivat myös puhdis­tamon koneistot, laitteet sekä sisäiset putkistot. Laajennustyöt kattoivat muun muassa uuden esikäsittelyn, sakokaivolietteen vastaanoton, ilmastusaltaat kompressoriasemineen, suoda­tinrakennuksen sekä henkilöstön sosiaalitilarakennuksen.

– Varsinaisen puhdistamon ulkopuolella uusimme myös vanhaa tulolinjaa 200 metrin matkalta, Tiina Oksanen lisää.

Mitoitus laskettu vuoteen 2030. Puh­distamon kapasiteetti on mitoitettu kattamaan puhdistustarpeet vuoteen 2030 saakka. Tässä on otettu huomioon alueen väestön lisäys sekä teollisuuden tarpeet. Omien jätevesien lisäksi Riihimäellä puhdistetaan myös Lopen ja Haus­järven jätevedet, jotka viime vuonna muodos­tivat 13 prosentin osuuden. Uusitun laitoksen kapasiteettivaraus on 19,4 prosenttia.

– Kaikkiaan pumppujen kapasiteetti on nyt 3 000 kuutiota ja biologisen käsittelyn 2500 kuutiota tunnissa.

Esimerkiksi vuonna 2014 jätevedenpuhdis­tamolla käsiteltiin jätevettä 4 780 200 m³.

Oleellista tietenkin on, että kapasiteetin riittävyyden ohella Riihimäen Vesi pystyy täyttämään viranomaisten sille määräämät lupaehdot.

– Voimassa olevat lupaehdot ovat peräisin vuodelta 2004, mutta ne ovat juuri tarkistuk­sessa. Lupaehdoissa määrätään muun muassa. vaadittavat puhdistustulokset typen, fosforin ja orgaanisten aineiden suhteen. Näissä rajois­sa olemme ennen saneeraustakin pääsääntöi­sesti pysyneet lukuun ottamatta hetkellisiä tulvahuippuja, Tiina Oksanen toteaa.

– Lupaehdot edellyttävät sekä fosforin että orgaanisen aineen poistoa 95 prosenttisesti, mutta nyt olemme mittauksissamme päässeet peräti 98 prosenttiin. Tulos on erittäin hyvä ja tietää hyvää Vantaanjoen kannalta.

– Erittäin merkittävä tekijä tämän tuloksen saavuttamisessa on ollut hiekkasuodatus. Sitä meillä ei ole ennen ollut, ja se todellakin tehos­taa merkittävästi laitoksen puhdistustulosta.


 Riihimäen Veden uusi puhdistamo

  • Kolmelinjainen, biologinen jätevedenpuhdistamo
  • Koko prosessi uusittu
  • Putkistot saneerattu
  • Sosiaalitilat rakennettu
  • Sakokaivolietteen vastaanottopiste katettu, ja muun muassa hajuhaitat ovat pienentyneet
  • Uusi hiekkasuodatusyksikkö rakennettu
  • Pumppauskapasiteetti 3000 m3 tunnissa
  • Kapasiteetti riittää vuoteen 2030
  • Kustannukset yhteensä noin 20 miljoonaa euroa

Teksti on julkaistu 1/2015 Koti & Kaupunki -asukaslehdessä.