Peltosaari vuonna 1986 Kuva Riihimäen kaupunginmuseo

Asemanseudun alue on kaupungin keskeinen kehittämiskohde. Alue tarjoaa jo nyt monipuolisia liikunnan ja vapaa-ajan palveluja, mutta tulevaisuus tuo lisää uusia asuntoja sekä toimitiloja.

Yksi merkittävistä asemanseudun hank­keista otti ratkaisevan askeleen, kun Lakea Oy päätti käynnistää asuntotuotannon Riihimäellä. Piikinmäen alueelle tulee kaikkiaan 30 asuntoa ja ne toteutetaan Lakean Omaksi -asuntotuotan­tomallilla.

Omaksi on omistusasumisen ja vuokra-asu­misen välimuoto, jossa aluksi asutaan vuokralla 20 vuotta, minkä jälkeen asunto on mahdollista lunastaa omaksi. Vuokran yhteydessä asukas maksaa myös lainan lyhennyksiä, joilla kartut­taa omaisuuttaan.

Peltokuja 3:een nousevan talon rakenta­minen alkaa syksyllä. Tulevien asuntojen koot vaihtelevat kaksioista viiden huoneen, keittiön ja saunan perheasuntoihin.

Peltosaarta kehitetään. Toinen merkit­tävä suunnitelma liittyy Peltosaareen, missä nyt asuu noin 2 800 asukasta. Aluetta kehitetään jat­kossa voimakkaasti tavoitteena luoda viihtyisä, monipuolinen ja esteetön asuinalue. Peltosaaren länsiosaan on tehty yleissuunnitelma, jossa on useita hyviä rakennuspaikkoja. Asemakaava­muutokset käynnistyivät yleiskaavan pohjalta viime vuonna.

– Alue on herättänyt runsaasti kiinnostus­ta ja ensimmäisten talojen rakentaminen alkaa vuonna 2016, sanoo Peltosaariprojektista vastaa­va Ilari Seitsonen.

Hänen mukaansa Peltosaaren merkitys asuinalueena kasvaa tasaisesti tulevina vuosina. Jo nyt siellä asuu noin 10 prosenttia Riihimä­en väestöstä ja määrä nouse varmasti pian yli 3 000:n. Vetovoimaisuutta lisäävät rautatie ja sii­hen liittyvät suunnitelmat, palveluiden lisäänty­minen, asuntoalueen viihtyvyyteen panostaminen, kaukolämmön saatavuus sekä suunnitellut 100 megabitin laajakaistayhteydet.

Peltosaaren merkitys kasvaa tasaisesti tulevina vuosina.

Lisää junayhteyksiä. Merkittävää alueen tulevaisuuden kannalta on myös nk. kolmio­radan rakentaminen. Suunnitelman mukaan Tampereen ja Lahden haara veisi merkittävän osan Riihimäen läpi kulkevasta tavaraliikentees­tä ja vapauttaisi näin raidekapasiteettia kasvavan henkilöliikenteen tarpeisiin. Junaliikenteen kas­vaessa aseman merkitys palveluiden tuottajana korostuu. Se on radan ja hyvien kulkuyhteyksien ansiosta luonteva kaupan ja liike-elämän keskus.

– Kehittämishankkeita asemanseudulla on vireillä tälläkin hetkellä. Varsinaisia päätöksiä on jarruttanut talouden alamäki, kertoo elinkei­nojohtaja Mika Herpiö.

– Kauppakeskus Atomi on menestynyt ja Hämeenmaa on hakenut kaavamuutoksen laajennukselle. Parhaiten ovat pärjänneet ne liikkeet, jotka sijaitsevat Prisman läheisyydessä. Keskuksen laajentumista suunnitellaan kiinteis­tön eteläpäähän.

Aseman osalta suunnitellaan Liikeradan kehittämistä. Kiinteistön omistaja LähiTapiola on käynnistänyt merkittävän kehittämisohjel­man, jonka tarkoituksena on uusia konseptia perusteellisesti.

Liikeradan ongelmana on, että aseman ihmisvirrat eivät kulje sen läpi, kuten onnis­tuneimmissa matkakeskuksissa. Matkustajat säntäävät tuttuja reittejä junalta kaupunkiin tai junalle liiketiloja löytämättä. Yrittäjät ovat myös valittaneet, että Liikeradalle on vaikea tulla, koska kansiparkki ei ole lyhytaikaisen pistäyty­misen kannalta kätevä. Sen vuoksi lyhytaikai­sen pysäköintitilan lisäämistä aseman läheisyy­teen harkitaan.

Mitä Voimalaan? Suunnitelmien muita tärkeitä palikoita ovat veturitallit ja Voimala. Voimalan suhteen ollaan ajatustasolla pitkällä, mutta päätökset puuttuvat. Voimala on suoje­lukohde, mutta sen ulkoista ilmettä voidaan muuttaa rakentamalla esimerkiksi näyttävä sisääntulo, jonka kautta voisi kulkea asemalta Atomiin.

Myös mahdollisuutta rakentaa liiketilojen ja ravintoloiden lisäksi loft-asuntoja Voimalan ylempään kerrokseen on pohdittu. Nämä ratkaisut saavat varmasti vielä odottaa, koska kokonaisinvestoinnissa puhutaan noin kymmenestä miljoonasta eurosta.

Veturitallit voisivat niin ikään olla pienten yritysten ja loft-asuntojen paikkoja. Nämä suunnitelmat ovat kuitenkin vasta ajatuksia, mutta veturitallien alue muodostaa Herpiön mukaan luontevan kulkuväylän, jolla voisi nivoa yhteen perinteistä keskustaa ja aseman­seutua. Myös veturitallien pohjoispuolinen tontti on hyödynnettävissä.

Liikuntapuisto palvelee. Radan varteen ja Peltosaaren alueelle on jo kehittynyt runsas liikuntatarjonta. Näitä palveluita myös kehitetään. Peltosaaren urheilupuistoon on rakenteilla uusi skeittipaikka ja suunnitelmissa on rakentaa myös uusi palloiluhalli.

Kaikkiaan alueen liikuntapalveluiden luettelo on mittava: jäähalli, uusi harjoitusjää­halli, pesäpallo- ja jalkapallokenttä, parkour-alue. Kivenheiton päästä löytyvät hyvin hoidetut ladut ja lenkkipolut Vahteriston ulkoilu­alueella.

Asemanseudun kehittäminen on siis moninainen projekti, joka jatkuu pitkälle kaupun­gin tulevaisuuteen.

Artikkeli on julkaistu Koti & Kaupunki 1/2015 -lehdessä.