Museot pilotoivat palveluita erityslapsiperheille

Riihimäen taidemuseossa on kehitetty lapsille suunnattua aistirataa.

Riihimäen taidemuseossa on kehitetty lapsille suunnattua aistirataa.

Erityislapsiperheet museoissa -pilottiprojektissä luodaan vaihtoehtoisia tapoja vierailla museoissa. Museoihin kehitetään lapsia aktivoivia toimintoja, esimerkiksi aistiratoja sekä äänimaailmoja. Lokakuussa käynnistyvään pilottiin etsitään nyt perheitä.

Liikunnan, kulttuurin ja taiteiden avulla hyvinvointia edistävä LiiKuTa on Riihimäen kaupungin museot -yksikön sekä liikunta- ja nuorisotoimen yhteinen hanke, joka kehittää toimintapaketteja ja tapahtumia erilaisille ryhmille Riihimäen seutukunnassa. LiiKuTa-hankkeen projektikoordinaattori Johanna Sillanpää ja Riihimäen kaupungin erityisryhmien liikunnanohjaaja Panu Tavisalo ovat yhdessä Riihimäen museoiden kanssa lähteneet kehittämään erityislapsille suunnattuja palveluita museoissa.

Erityislapsiperheet museoissa -pilottiprojekti käynnistyy syksyn 2014 aikana. Mukana siinä ovat Riihimäen kaupunginmuseo, Riihimäen taidemuseo, Suomen lasimuseo, Suomen Metsästysmuseo sekä Valtakunnallinen työväentalonmuseo. Asiantuntijaksi hankkeeseen on kutsuttu Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän toimintaterapia.

Pilotti tarjoaa mahdollisuuden parantaa museopalveluiden saavutettavuutta. Fyysiseen esteettömyyteen on kiinnitetty huomiota museoissa jo aiemmin, ja muitakin rajoitteita on pyritty ottamaan huomioon.

– Opastuksia on kehitetty kaupunginmuseolla, taidemuseolla ja Suomen lasimuseolla ottamalla käyttöön kuvailutulkkaus, joka huomioi näkövammaiset kävijät, kertoo Riihimäen kaupungin museoiden johtava intendentti Helena Lindstén.

Monet Riihimäen museoista jo tarjoavat lapsille suunnattua toimintaa. Taidemuseo antaa taidekasvatusta ja tarjoaa esimerkiksi värikylpyjä vauvoille, Metsästysmuseo on järjestänyt reporetkiä ja kaupunginmuseolla voi osallistua Wilhelm-hiiren kierrokselle.

On tarvetta kehittää erityislapsille ja heidän perheilleen räätälöityjä palveluita museovierailun helpottamiseksi, sillä julkisissa tiloissa käymiseen voi liittyä monenlaisia rajoitteita.

Erityislapsiperheet museoissa -pilottiprojekti yhdistää museoiden palvelut liikunta- ja terveysalan asiantuntemukseen.

– Erityislapsi liikunnan näkökulmasta tarkoittaa lasta, jolla on liikunnallisia erityistarpeita ja joka tarvitsee liikunnallisissa tilanteissa soveltavaa ohjausotetta, kertoo Panu Tavisalo.

Pilotissa keskitytään erityisesti pohtimaan museon palveluita aistisäätelyn ja mahdollisten aistiyliherkkyyksien kannalta.

– Aistisäätelyongelmia voi ilmetä kaikissa aisteissa. Ne jakautuvat yleisimmin hypo- ja hyperaisteihin. Hypotunto esimerkiksi tarkoittaa sitä, että henkilö ei tunne normaalisti vaan jatkuvasti hakee tuntoaistilleen kovemmin reaktiota. Hypertunto tarkoittaa päinvastaista, eli tuntoaisti on niin sanotusti yliaktiivinen, Tavisalo jatkaa.

– Aistisäätelyn ongelmia huomioidaan jokaisen kohdalla yksilöllisesti samoin kuin muitakin erityisyyksiä. Aistirata on tyypillinen harjaannuttamisen keino, eli aistiärsykkeitä joko koetetaan vahvistaa, vaimentaa tai niihin voi totuttautua. Julkisissa tiloissa tulisi ottaa huomioon näkövammaisuuden eri muodot ja näköärsytykset sekä pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman esteetöntä liikkumista. Lisäksi voidaan luoda erilaisia kohtuullistettuja äänimaailmoja tai annetaan mahdollisuus vaikkapa fyysiseen tuntemiseen, Tavisalo pohtii.

– Erilaisten ammattiryhmien avulla on helpompi kehittää erityislapsille soveltuvaa toimintaa museoissa, sillä kohderyhmä on laaja ja tarpeita ja rajoitteita voi olla monenlaisia. Pilotin tavoitteena onkin etsiä keinoja, joiden avulla yhä useampi pääsee nauttimaan museoiden tarjonnasta, Helena Lindstén toteaa.

Lokakuussa käynnistyvään pilottiin etsitään perheitä

Hankkeen harjoittelija Vivi Virtanen tutustui Suomen Metsästysmuseon tarjontaan.

Hankkeen harjoittelija Vivi Virtanen tutustui Suomen Metsästysmuseon tarjontaan.

Erityislapsien tarpeisiin pyritään vastaamaan luomalla vaihtoehtoisia tapoja vierailla museoissa. Museoihin kehitetään lapsia aktivoivia toimintoja, esimerkiksi aistiratoja sekä äänimaailmoja. Toiminnallisten tehtävien kautta lapset pääsevät tekemään ja kokemaan samalla kun oppivat museon erityisalueesta. Museokäynnin tulisi olla kehittävä, aktiivinen ja ennen kaikkea hauska ja turvallinen kokemus koko erityislapsen perheelle.

Työryhmä on käynyt tutustumassa pilottia varten jokaiseen hankkeeseen osallistuvaan museoon.

– Museoilla on jo paljon valmiita toimintamalleja, joita ei kannata unohtaa suunniteltaessa toimintaa erityslapsille, muistuttaa hankkeen koordinaattori Johanna Sillanpää. Kaupunginmuseolla ja taidemuseolla on käytössään aistirata, johon yleisö pääsi edellisen kerran tutustumaan Riihimäkipäivänä. Metsästysmuseolla puolestaan voi päästä testaamaan papanoiden tunnistusta tai kokeilemaan, miltä oravan turkki tuntuu.

Pilottiin etsitään 5–10-vuotiaita lapsia, joilla on haasteita aistiyliherkkyyksien tai -säätelyvaikeuksien kanssa.

Työryhmän on tarkoitus kehittää palveluita perheiden myötävaikutuksella. Kolmesta neljään lapsi-aikuis-paria kiertää ohjauksellisissa työpajoissa kaikissa museoissa syksyn ja kevättalven aikana. Testauskertojen on suunniteltu alkavan lokakuussa, tarkemmista ajankohdista sovitaan yhdessä museoiden ja pilottiin osallistuvien perheiden kanssa. Ohjauksista vastaavat jokaisen museon vastuuhenkilöt yhdessä Panu Tavisalon ja LiiKuTa-hankkeen harjoittelijan, Hämeen Ammattikorkeakoulussa ohjaustoiminnan koulutusohjelmassa opiskelevan Vivi Virtasen kanssa.

Työpajojen on tarkoitus madaltaa erityislapsiperheiden kynnystä vierailla museoissa sekä lisätä rohkeutta ja luottamusta lähteä lapsen kanssa julkisiin tiloihin. Kokeilun myötä museoille luodaan palveluvalikoimaa täydentävä toimintamalli erityislapsiryhmiä varten.

Onko perheessäsi 5–10-vuotias lapsi, jolla on haasteita aistiyliherkkyyksien tai -säätelyvaikeuksien kanssa? Kysy lisää toiminnasta tai ilmoittaudu suoraan mukaan Johanna Sillanpäälle tai Panu Tavisalolle:

Johanna Sillanpää, projektikoordinaattori, LiiKuTa-hanke: 019 758 4700 johanna.sillanpaa@riihimaki.fi
Panu Tavisalo, erityisryhmien liikunnanohjaaja, Liikuntapalvelut: 019 758 4740 panu.tavisalo@riihimaki.fi

Teksti Vivi Virtanen & Johanna Sillanpää
Kuvat Vivi Virtanen