[entry-title permalink="0"]
allasjumppa

Panu Tavisalo vastaa eritysryhmien liikunnasta ja muun muassa kouluttaa vertaisohjaajia. Kuva Mikko Käkelä.

Riihimäen kaupungilla on aktiivinen rooli ihmisten liikuttajana. Johtavana ideana on viedä terveellinen liikunta sinne, missä ihmisetkin ovat.

Kaupungin monet urheilukentät, maauimala, uimahalli, jäähalli, Riutan laskettelurinteet ja kaupungin muut ulkoilualueet, koulujen liikuntasalien iltakäytön hallinnointi sekä urheilutalo ovat näkyvä osa liikuntatointa, joka on todellisuudessa paljon, paljon muuta.
– Toiminnallinen painopiste meillä on terveellisessä liikunnassa ja sen tarjoamisessa kaikille kaupunkilaisille. Terveellinen monipuolinen liikunta antaakin kaikille kuntalaisille hyvän pohjan, oli kyseessä sitten ikäihminen tai huippu-urheilijan alku. Sen vuoksi oli erittäin tärkeätä ja hienoa, että resurssejamme lisättiin vakituisella terveysliikunnanohjaajan toimella, vs. liikuntapäällikkö Eeva Saarinen sanoo.

– Tämän perusajatuksen toteuttamisessa tärkeintä on pyrkiä viemään liikuntaa sinne, missä ihmiset ovat ja tarjota sellaisia  toimintaedellytyksiä, jotka vastaavat ihmisten mieltymyksiä.
– Liikuntakulttuuri on muuttunut. Meidän tehtävänämme ei ole opastaa lapsia hiihtämään hiki hatussa, vaan saada luotua lapsille, nuorille, työikäisille, ikääntyneille ja eritysryhmille aktiivinen elämäntapa. Terveellistä liikuntaa on myös muun muassa välituntiliikunta tai koulun jälkeen vietetyt tunnit skeittaamassa.

– Liikuntapalveluiden tavoitteena on myös ollut rakentaa joka vuosi yksi uusi lähiliikuntapaikka monitoimista liikuntaa silmällä pitäen, Eeva Saarinen sanoo.
– Tänä vuonna on tarkoitus rakentaa nuorille uusi skeittiparkki Peltosaaren liikuntapuistoon.

Yhteiset liikuntahetket tai kulttuuritapahtumat tukevat toisiaan ja vaikuttavat laajasti hyvinvointiin.

Moninaista yhteistyötä. Liikuntapalveluiden osuus kaupungin talousarviosta on noin prosentin luokkaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei toiminta voisi olla laadukasta, tuloksellista ja merkittävää, päinvastoin.
– Jos useat väestöryhmät saadaan liikkumaan, kaupungin terveydenhuollon menoissa saadaan varmasti pitkällä tähtäyksellä merkittäviä säästöjä.
– Tärkeätä tuloksellisuuden kannalta on se, että yhteistyötä tehdään entistä enemmän poikkihallinnollisesti siten, että mukana on toimijoita eri hallinnonaloilta. Tulevaisuudessa olisi erittäin antoisaa, jos esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella olisi myös palkattuna terveysliikunnan kehittämiseen henkilö ja yhteistyötä saataisiin näin lisättyä huomattavasti. Tällä olisi varmasti pidemmällä aikavälillä vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin.

Tällä hetkellä yhteistyötä tehdään jo paljon niin vanhuspalveluiden, varhaiskasvatuksen, koulutoimen, nuorisopalveluiden sekä kulttuurin ja
jopa kaupunginmuseoiden kanssa.
– Liikunnallinen elämäntapa parantaa elämänlaatua. Liikunnan avulla kuntalaisten hyvinvointia parannetaan niin fyysisellä kuin henkisellä puolella. Kunnan päättäjien tehtävänä on luoda liikuntamyönteinen ilmapiiri ja olosuhteet elinkaariliikunnalle ja aktiiviselle elämäntavalle.  Yhteiset liikuntahetket tai kulttuuritapahtumat tukevat toisiaan ja vaikuttavat laajasti kaupunkilaisten hyvinvointiin, Eeva Saarinen korostaa.
– Liikunta onkin kunnan hyvinvointipolitiikan väline.

Erityisryhmät mukaan. Panu Tavisalo on kaupungin erityisryhmien liikunnanohjaaja, jonka tehtävänä on liikuttaa myös niitä, jotka tarvitsevat jonkinlaista soveltamista, eli ovat esimerkiksi liikuntarajoitteisia.
– Varsin usein meiltä toivotaan esimerkiksi lisää vesijumppaa. Sen tarjonnan lisääminen ei kuitenkaan aina ole mahdollista. Toisaalta kokonaisuuden kannalta on ehkä tärkeämpää löytää niitä ryhmiä, jotka eivät lainkaan liiku.
– Tältä pohjalta syntyi ajatus viedä liikuntaa ihmisten luokse. Esimerkiksi palvelutaloista ja senioritaloista löytyy paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät pysty lähtemään, mutta joiden elämän laatua pystyttään sopivalla liikunnalla merkittävästi parantamaan Panu Tavisalo sanoo.

– Taustalla on valtakunnallinen Voimaa vanhuuteen -hanke, johon haimme mukaan, mutta emme päässeet. Tuon hankkeen pohjalta kuitenkin syntyi idea käynnistää poikkihallinnollinen yhteistyö ja taloyhtiöliikunnan pilotti kaupungin omin voimin. Koska ohjaajaresurssit  ovat vähäiset, lähdimme siitä, että me käynnistämme toiminnan ja sen jälkeen ryhmästä löytyy aktiivisia ihmisiä, jotka ottavat vetovastuun ja
jotka saavat meiltä tarvittavan tuen. Myös tässä on mukana muita kaupungin toimijoita, esimerkiksi terveyskeskuksen fysioterapeutit.  Toiminta on saanut erittäin hyvää palautetta, ja siitä ovat kiinnostuneet myös eräät muut kaupungit.

Tukee yksin selviämistä. On todettu, että tällaisella liikunnalla voidaan oleellisesti edesauttaa ikääntyneiden ihmisten selviytymistä ja asumista yksin. Myös yhteisöllisyys ja ikätovereiden tukeminen on lisääntynyt näissä kohteissa. Nämä hyvät kokemukset kannustavat siirtämään toimintamallia muihinkin taloyhtiöihin.
– Idea on osoittautunut hyväksi ja toimintaa pystytään pyörittämään melko pienin resurssein, koska voima tulee ryhmien sisältä.
– Tarvitaan vain taloyhtiön vastuuhenkilö, taloyhtiön lupa kerhotilojen käytölle, vertaisohjaajien kouluttamista ja tukemista. Melko pienin kustannuksin voidaan todellakin saavuttaa merkittäviä tuloksia, Panu Tavisalo tiivistää.