[entry-title permalink="0"]
kemisti

Kemistille Riihimäen vesi on tuttua tutkittavaa. Kuva Mikko Käkelä

Riihimäen vesi on hyvää, ja se täyttää kaikki talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset.

Talousveden laatu on tarkoin valvottua, ja siitä määräävät lait. Lainsäädännön tavoitteena on huolehtia siitä, että talousvesi on terveellistä eikä sisällä sellaisia haitallisia aineita, joista olisi vaaraa ihmisille.
– Riihimäellä vesi on ollut pitkään tasalaatuista ja täyttää hyvin nämä vaatimukset, terveystarkastaja Erja Hujanen sanoo.

Hänen mukaansa talousveden lähteenä voi olla joko pintavesi tai pohjavesi. Riihimäellä käytetään pohjavettä, jota saadaan neljästä vedenottamosta.
– Pohjavesi on raakaveden lähteenä lähtökohtaisesti parempaa, koska sen käsittelemisen tarve kemikaalien avulla on vähäisempää kuin pintaveden. Pohjavesi on käynyt läpi luonnon oman puhdistusprosessin.

Laatuun ei kuitenkaan voida sokeasti luottaa, vaan sitä on asetusten mukaan tutkittava.
– Riihimäen Vesi on suuri EU-laitos, minkä vuoksi valvontaraportit toimitetaan aluehallintoviraston kautta lopulta EU:lle, Erja Hujanen sanoo.

Tässä kokoluokassa ovat kaikki ne vesilaitokset, jotka joko toimittavat vettä 1 000 m3 päivässä tai toimittavat sitä vähintään 5 000 asukkaalle.  Riihimäen vesi täyttää molemmat kriteerit.

Näytteitä otetaan kouluista, päiväkodeista ja sairaaloista. Vesi tutkitaan aistinvaraisesti ja mikrobiologisin sekä kemiallisin testein.

Viranomaisvalvontaa. Erja Hujasen mukaan talousveden laadun valvonta on monipuolista ja säännöllistä.
– Vesilaitos tekee itse käyttötarkkailua sekä vedenottamoiden raakavedestä, että verkostoon lähtevästä vedestä. Myös nämä tutkimukset ovat lakisääteisiä ja niiden tulokset ovat viranomaisten saatavilla.

Näytteidenottokohteet on hänen mukaansa pääsääntöisesti valittu erityisin turvallisuuskriteerein. Sen vuoksi näytteitä otetaan usein kouluista, päiväkodeista tai sairaaloista. Näistä näytteistä tehdään lain edellyttämät laboratoriotutkimukset. Vesi tutkitaan sekä aistinvaraisesti että mikrobiologisin ja kemiallisin testein.
– Talousveden seurantaa on kahdenlaista: jatkuvaa ja jaksottaista. Myös tehtävät tutkimukset poikkeavat toisistaan. Jatkuvaa valvontaa  tehdään 12 kertaa vuodessa. Jaksottaista valvontaa tehdään kahdesti vuodessa, jolloin myös tutkimukset ovat laajemmat. Osa jaksottaisista tutkimuksista voidaan tehdä vain viiden vuoden välein, jos kaikki on kunnossa.

Riippumaton laboratorio. Näytteet ovat lakisääteisiä, kuten analyysitkin. Sen lisäksi laboratorioiden pitää olla, jolloin kaikki tutkimusmenetelmätkin ovat asetusten ja ohjeiden mukaisia sekä vertailukelpoisia Suomessa ja koko EU:n alueella. Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää erittäin hyvin.

Erja Hujasen mukaan on hyvä, että talousvesi on näin tarkasti säädeltyä. Vesi koskettaa jokaista. Sen pitää olla terveellistä ja ihmisten on myös voitava luottaa siihen.

– Meidän tärkeä tehtävämme on huolehtia tästä yhteistyössä vesilaitoksen kanssa. Vesi on elintarvike ja sen laatua pitää valvoa. Näytteiden lisäksi me tarkastamme vuosittain myös kaikki vedenottamot, laitoksen tekemän käyttötarkkailun tulokset ja myös sen, että työntekijöillä on vaadittavat hygieniapassit. Ilman sitä ei talousveden parissa voi työskennellä. Hygieniapassia ei edellytetä pelkästään vedenottamoilla ja laitoksilla työskenteleviltä henkilöiltä, vaan sen tarvitsevat myös kaikki asentajat, jotka tekevät verkoston asennus- ja korjaustöitä.

Tiedot verkkosivulla. Talousveden täytyy täyttää monet kriteerit. Ei riitä, että se maistuu hyvältä ja on raikasta, vaan se ei saa sisältää terveydelle haitallisia aineita. Talousvesiasetuksessa on määrätty rajaarvot, jotka veden on täytettävä. Mikrobiologiset raja-arvot eivät saa ylittyä lainkaan. Mikäli kemialliset raja-arvot ylittyvät lievästi, laitoksen tulee ryhtyä korjaustoimenpiteisiin ja hakea aluehallintovirastolta
määräaikaista poikkeuslupaa. Tällaisissakin tapauksissa varmistetaan, ettei vedestä aiheudu terveyshaittaa. Tutkimustietoja veden laadusta on nähtävillä Riihimäen Veden verkkosivuilta.

– Laadun parametreja ovat muun muassa pH-arvo, kovuus, koliformiset bakteerit, sameus, väri, haju, maku, fluoridi, rauta ja mangaani, Erja Hujanen kertoo.
– Riihimäellä veden laatu on hyvää. Talousveden yleisimpänä riskinä ovat bakteerit, jotka voivat nopeasti saastuttaa veden ja aiheuttaa epidemian. Silloin on reagoitava nopeasti. Tällaisten erityistilanteiden varalle on laissa ohjeet.
– Niihin on varauduttava, jotta pystytään toimimaan nopeasti. Vesilaitos ja kunnan terveysviranomainen toimivat tällaisissa tilanteissa yhdessä, mutta päätös mahdollisista veden keittokehotuksesta tai käyttökielloista sekä tiedotusvastuu on terveysvalvonnan johtajalla.
– Näissä tilanteissa pyritään nopeaan ja tehokkaaseen tiedottamiseen, jotta epidemioilta vältytään. Vettä myös tutkitaan tihennetysti ja varmistetaan sen puhtaus ennen kuin mahdollisesta käyttörajoituksesta luovutaan.
– Vain kerran on Riihimäellä laajalle alueelle annettu keittokehotus. Näin tapahtui vuonna 2004, kun tulvat aiheuttivat saastuneen pintaveden sekoittumisen talousveteen, Erja Hujanen kertoo.