Tuetusti omassa kodissa ennen palveluasumista

palveluasuminen

Pajula on esimerkki tehostetun palveluasumisen yksiköstä. Tavoitteena on ollut luoda kodinomainen ja aktiiviseen toimintaan kannustava ilmapiiri. Pajulassa on 19 asukaspaikkaa.

Vanhusten asumispalveluiden tilanne on Riihimäellä kohtalainen, määrittelevät
johtava sosiaalityöntekijä Riitta Uronen ja sosiaalityöntekijä Tuija Levola. Oman asumisen ratkaisuja ja ikääntyvän pärjäämistä omassa asunnossa kannattaa pohtia ajoissa.

Huolestuneet omaiset kyselevät usein Riihimäen kaupungin vanhuspalvelusta, miten vanhuksen saisi palveluasumiseen tai vanhainkotiin, koska hän ei enää selviä kotona. Pahimmillaan tämä oma koti voi olla hissitön kerrostalo tai vanha omakotitalo ja joskus kysymys saattaa olla enemmänkin asumisen esteistä kuin hoidon tarpeesta. Palvelutaloon pääse asumaan vain hoidollisin perustein.

– Tärkeätä tietenkin on seurata kotona selviytymistä. Vanhoissa omakotitaloissa pesutilat sijaitsevat yleensä hankalasti kellareissa ja jos kyse on vanhasta kerrostalosta, ne eivät yleensä täytä esteettömyysvaatimuksia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että muutto toimivaan asuntoon pitäisi tehdä ajoissa ja ottaa huomioon ikääntymisen mukanaan tuomat rajoittavat tekijät, sanoo sosiaalityöntekijä Tuija Levola.

– Tällaisessa tilanteessa etenemme niin, että teemme kotiin kartoituskäynnin, jolloin yhdessä ikäihmisen ja omaisten kanssa pohditaan kotona selviytymisen tukitoimia ja palveluita. Hänen yksin selviämistään tuetaan erilaisilla kotiin vietävillä palveluilla, päivätoiminnalla tai lyhytaikaishoidon avulla. Palveluasuminen tai vanhainkoti tulevat vaihtoehdoiksi vasta, kun edellä mainitut keinot eivät ole riittäviä.

Tilanteen kartoitus

Palveluasumisen paikkoja on Riihimäellä omat ja yksityiset palvelut mukaan lukien 219.
– Kotikäynnillä tehdään vanhuksen hoitoisuuden arviointi ja kartoitetaan käytössä olevat tukitoimet sekä arvioidaan, voiko vanhus selvitä turvallisesti kotona palvelujen avulla. Jos palveluasuminen on ainoa vaihtoehto, tehdään palveluasumishakemus. Hakemukset käsitellään viikoittain sosiaali- ja terveydenhuollon niin sanotussa SAS-työryhmässä ja siellä määritellään asumismuoto. Sijoitukset tapahtuvat kiireellisyysjärjestyksessä, joten palveluasumishakemusta ei voi jättää ikään kuin tilauksena tulevaisuutta varten, johtava sosiaalityöntekijä Riitta Uronen korostaa.

– Palveluasumisessa on kyse siitä, että tarjotaan yksilöllinen, kodinomainen asuminen niille yli 65-vuotiaille, jotka tarvitsevat säännöllistä ja runsasta hoitoa, eivätkä pärjää enää kotiin vietävien runsaidenkaan palvelujen turvin, Tuija Levola kertoo.

Muutto toimivaan asuntoo pitäisi tehdä ajoissa.

– Palveluasuminen voi olla joko tuettua tai tehostettua. Tuetussa henkilökunta on paikalla aamusta iltaan, mutta yöhoito järjestetään sovituilla käynneillä tai turvahälytyksillä. Tehostetussa henkilökunta on paikalla vuorokauden ympäri.

Palveluasumisessa on yhden ja kahden hengen huoneita, jotka voi kalustaa omilla huonekaluilla. Asukkaan on mahdollista hakea Kelan eläkettä saavan hoitotukea ja asumistukea.

Kodinomaisuus tavoitteena

Sekä Riitta Uronen että Tuija Levola korostavat, että tavoitteena on kodinomainen paikka. Tällaisia tehostetun palveluasumisen kaupungin omia yksiköitä ovat Pajula, Toivokoti, Uranuskoti ja Vienokoti. Vienokoti ja osa Uranuskodista on tarkoitettu erityisesti muistisairaille vanhuksille. Yksityisiin tuetun ja tehostetun palveluasumisen palveluihin voidaan Riihimäellä harkinnan mukaan myöntää maksusitoumus. Pajula sijaitsee samassa rakennuskompleksissa Riihikodin kanssa.

Riihikodin vanhainkotiosastot on tarkoitettu kodiksi ja hoitopaikaksi niille vanhuksille, jotka eivät enää tule toimeen itsenäisemmässä asumismuodossa runsaidenkaan palvelujen avulla.