[entry-title permalink="0"]
Kunnallispolitiikka on yhteistyötä ja asioista sopimista.

Kunnallispolitiikka on yhteistyötä ja asioista sopimista.

Kaupunginvaltuusto on noin kahdeksan kertaa vuodessa kokoontuva Riihimäen korkein päättävä elin, joka vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Riihimäen valtuustossa on 43 jäsentä.

Kunnanvaltuusto kokoontuu maanantaisin. Sen kokoukset alkavat iltakuudelta ja ne pidetään valtuustosalissa, kaupungintalolla. Kokoukset ovat yleisölle avoimia tilaisuuksia, joten halukkailla on mahdollisuus päästä seuraamaan sekä valtuuston että ennen muuta oman ehdokkaan työskentelyä.

– Minusta äänestäjien aktiivisuus on hyvä asia. Oma ehdokas tekee työtä äänestäjiensä valtuutuksella ja on häntä äänestäneen valtuutettu koko vaalikauden, ei pelkästään vaalitilanteessa, sanoo kolme kautta valtuustossa ollut Satu Ylipekka.

– Etenkin työskennellessäni teknisessä lautakunnassa monet äänestäjät olivat hyvinkin aktiivisia. Äänestäjien ei pidä jäädä ihmettelemään, mitä kunnassa tapahtuu. Oma ehdokas on linkki tiedon lähteille.

Neljä kautta valtuustotyötä tehnyt Ilpo Ropponen sanoo Riihimäen olevan avoin kaupunki, jossa demokratia toteutuu hyvin.

–Kunnallispolitiikka on yhteistyötä ja asioista sopimista. Joskus voi asioiden käsittely eri ryhmien välillä mennä kireäksi, mutta mitään hämärää suhmurointia se ei todellakaan ole, hän painottaa.

Henkilö vai puolue?

Monta kautta istuneet valtuustotyöskentelyä seuranneet valtuutetut ovat myös nähneet muutoksia valtuuston työskentelyssä.

– Aikaisemmin äänestettiin selvästi puoluetta, nyt ehkä enemmän henkilöä. Siinä on aina oma riskinsä, koska valtuustossa eivät yksilöt pysty päättämään tai sopimaan mitään, Ilpo Ropponen sanoo.

– Toisaalta äänestäjän kannattaa huolellisesti valita oma ehdokas joka uskaltaa, on neuvottelukykyinen ja valmis uudistamaan ja kehittämään Riihimäkeä, sanoo kaksi kautta valtuustossa ollut Timo Sinivuori.

– Äänestäjien olisi hyvä tutustua myös puolueiden kantoihin ehdokasta valitessaan, koska työskentely valtuustossa ei ole yksilöiden sooloilua, vaan pitkäjänteistä työskentelyä joskus myös ryhmäkuria noudattaen, Ylipekka lisää.

Yksilökeskeisyydellä on valtuuston työskentelyn kannalta omat lieveilmiönsä. Joskus huolella ja pitkään lautakunnissa valmistellut asiat saattavat jäädä pöydälle ennalta arvaamattomasti, kun yksittäinen ehdokas tekee omaa päivänpolitiikkaansa. Se ei johda mihinkään, vaan tekee valtuustotyöstä hidasta.

Isoja asioita

Etenkin viimeistä vaalikautta on Riihimäellä leimannut kireä talous. Investointikulut asukasta kohti ovat kuntavertailussa Ylipekan mukaan olleet joskus jopa toiseksi suurimmat.

– Syömävelkaa ei ole otettu, mutta velka on suuri, koska on saneerattu kouluja ja päiväkoteja ja tehty välttämättömiä investointeja kasvavan kaupungin hyväksi, Ropponen kertoo.

– Jokainen kuntalainen näkee varmasti muutoksen esimerkiksi aseman seutua katsellessaan, Satu Ylipekka jatkaa.
Isoja asioita on myös edessä. Kaavat, sosiaali- ja terveysasiat sekä kuntauudistus ja siihen mahdollisesti kuuluvat kuntaliitokset pistävät uuden valtuuston jälleen ahtaalle.

– Tulevan valtuuston on tärkeätä miettiä, millä keinoilla voidaan vähemmillä pelimerkeillä kehittää Riihimäkeä turvalliseksi, viihtyisäksi ja vetovoimaiseksi kaupungiksi, Timo Sinivuori muistuttaa.

____________________________________________________________________

Valtuuston tehtävät

VALTUUSTO PÄÄTTÄÄ
■ toiminnan ja talouden tavoitteista.
■ hallinnon järjestämisen perusteista.
■ talouden ja rahoituksen perusteista sekä hyväksy talousarvion.
■ kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista.
■ kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista.
■ takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta.
■ luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista (ellei muuta ole säädetty).

VALTUUSTO VALITSEE
■ jäsenet kunnan toimielimiin.
■ tilintarkastajat.

Lisäksi valtuusto hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta.