Riihimäkeläisten aarre – kaupunginmuseon rakennus täyttää 160 vuotta

Rautatienpuiston ympäristön synty ja kehitys liittyy Suomen rautatielaitoksen ja Riihimäen kaupungin historiaan. Riihimäellä on valtakunnallisestikin poikkeuksellisen edustava ja arvokas puistomiljöö Rautatienpuistossa, josta voimme olla ylpeitä.  Puiston ja asemanseudun 23 rautatierakennusta kuuluvat rakennussuojelun piiriin.

Neljän perheen virkamiesrakennus (nykyinen kaupunginmuseo) valmistui vuoden 1858 syksyllä Rautatienpuistoon.  Talon ensimmäiset asukkaat olivat asemainsinööri E. Vasastjerna, vaakitsija A.W. Öller, kirjuri J.A. Lindblad ja varastonhoitaja J.H. Fagerström perheineen.

Helsinki-Hämeenlinna rautatieliikenteen alkaessa vuonna 1862 asemapäälliköllä oli rakennuksessa kolmen huoneen ja keittiön asunto, lennättimen ja lipputoimiston tiloina oli kaksi huonetta sekä muina asematiloina kolme huonetta ja keittiö. Rakennuksesta ostettiin junalippuja vuoteen 1868 saakka ennen ensimmäisen rautatieaseman valmistumista.

 

Ratainsinöörin talosta VR:n toimistotiloiksi

1870-luvulta lähtien vuoteen 1958 koko rakennus oli ratainsinöörin asuntona. VR laajensi rakennusta 1960-luvulla kahdella rakennusmestarin toimisto- ja konttorihuoneilla. Laajennusosan alle rakennettiin kellaritiloja.  Samoihin aikoihin rakennuksesta purettiin kolme kaakeliuunia, peltikuoriset pystyuunit sekä leivinuuni. Neljä kaakeliuunia kuitenkin säilyi.

Piharakennuksen vanhimmat osat rakennettiin samoihin aikoihin päärakennuksen kanssa. Piharakennuksessa on ollut sauna, pesutupa, ulkokäymälä ja karjasuojia.

 

Kaupungin omistuksessa

Vuonna 1970 kaupunki vuokrasi VR:ltä ratainsinöörin talon työsuhdeasunnoksi ja kaupunginmuseon tiloiksi. 1990-luvun puolessavälissä rakennus siirtyi kokonaan kaupungin omistukseen. Rakennus peruskorjattiin ja museo sai koko talon käyttöönsä. Perusnäyttely Riihimäkeläisen tarina avattiin yleisölle 1998. Museon kävijämäärät ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2010 lähtien ja museo on aktiivinen tapahtumien tuottaja. Pesutuvan tilassa on toiminut Riihimäen Martat ry:n kesäkahvila jo 19 vuoden ajan.

Ratainsinööri Väinö Fagerholmin perheellä oli lemmikkinä marakatti Jakke.
(Riihimäen kaupunginmuseon kuvakokoelma)